Antibiootti ei aina tehoa
Suomalaistutkijat ovat ensimmäisinä todistaneet, että antibiootit eivät välttämättä poista Borrelia-bakteeria kehosta.
– Bakteerit voivat hakeutua elimistössä paikkaan, jossa antibioottipitoisuus on alhainen. Se voi olla esimerkiksi nivelkudos. Ainakin niistä bakteereja on löydetty.
– Tai se muuntautuu eri tyyppiseen, inaktiiviseen, tilaan, pohtii lääketieteen lisensiaatti Heta Yrjänäinen, joka tutki aihetta väitöskirjaansa varten.
Bakteerilla voi olla muitakin tapoja piiloutua elimistöön.
– Periaatteessa bakteeri voi siirtyä äidistä lapseen. Tästä ei kuitenkaan ole mitään tieteellistä näyttöä. Se kuitenkin tiedetään, että borreliaa sairastavasta äidistä tauti voi tarttua sikiöön, väittelijä toteaa.
Yrjänäisen mukaan elävien bakteerien löytyminen antibioottia saaneista hiiristä tapahtui sattumalta. Eläimille annettiin nivelreuman hoidossa käytettyä, tulehdusta vaimentavaa lääkettä. Valmiste ei vähentänyt turvotusta, mutta yllättäen kudoksista löytyi Borrelia-bakteereja.
– On siis ilmeistä, että hiirimallissa aiheutettu elimistön tulehdusreaktion vaimentaminen salli piilossa olleiden bakteerien esille tulon.
Edelleen on kuitenkin epäselvää, missä muodossa bakteerit säilyvät kudoksessa antibioottihoidon jälkeen.
Yrjänäisen ensi perjantaina Turun yliopistossa tarkistettavan väitöskirjan tutkimustulokset ovat herättäneet laajaa huomiota jo etukäteen Euroopan ja USA:n lääketieteilijöiden piirissä. Väitös kuuluu lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan.
Yksi selitys
taudin pitkittymiselle
Suositusten mukaisesta antibioottihoidosta huolimatta noin kymmenen prosenttia sairastuneista oireilee. Yrjänäisen mukaan bakteerin piiloutuminen elimistöön ei varmastikaan täysin selitä ilmiötä, mutta se voi olla siihen yksi osasyy.
– Vaikka tauti olisi hoidettu varhaisessa vaiheessa, bakteeri voi ainakin teoriassa jäädä ihmiseen, väittelijä muistuttaa.
– Minulla on äärimmilleen viritetyt koeolosuhteet. Hiiret ovat herkkiä sairastumaan borrelioosiin ja käytetty bakteerikanta aiheuttaa poikkeuksellisen voimakkaan reaktion hiirillä, tutkija painottaa.
Suoria johtopäätöksiä kokeista ei ihmiseen voi vetää.
Euroopassa kolme
bakteerin alalajia
Euroopassa esiintyy kolme ja Pohjois-Amerikassa yksi Borrelia-bakteerin alalaji. Molemmilla mantereilla tavattavan muodon on katsottu aiheuttavan etupäässä nivel- ja keskushermosto-oireita.
Yhteistä kaikille alalajeille on, että ne voivat aiheuttaa yleistä vaeltavaa ihottumaa, Erythema migransia.
– Keskushermosto-oireista tyypillisiä ovat kasvohalvaus, puutuminen tai väsymys, Yrjänäinen kuvaa. Harvemmin Borrelia aiheuttaa sydän- tai silmäoireita.
Yrjänäinen painottaa, että edelleenkin paras keino suojautua punkkien aiheuttamilta riskeiltä on ”punkkisyyni” kerran vuorokaudessa.
Borrelia-tartuntaa epäilevän on mahdollisimman nopeasti hakeuduttava lääkäriin saadakseen lääkemääräyksen antibiootille. Bakteeri aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita, kuten lievää lämmön nousua. Punkin pureman ympärille ilmestynyt punertava ”rinkula” tai halkaisijaltaan yli viiden senttimetrin kokoinen yhtenäinen punoitus iholla on varma merkki infektiosta. Tartunnan on voinut saada, vaikka ihoreaktiota ei ilmenisikään.
uutiskirje 
