Tampereen sosiaalifoorumi ratkoi sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia
Kun housuissa on paikka paikan päällä, niin on markka markan päällä. Tämän vanhan kansanviisauden mukaan siitä syntyy varallisuus.
Uusliberalistisen opin mukaan pankit tekevät voittoa luomalla mahdollisimman paljon velkaa. Silloin kun velan määrä taloudessa ylittää rahan määrän, asioiden pitäisi mennä hyvin tai sitten ei. Se viimeinen oljenkorsihan tunnetusti katkaisee kamelinkin selän. Kun uutta velkaa ei enää kyetä luomaan, on globaali kokonaiskysyntä lähellä totaalista romahdusta. Velan ottajat ja velan maksajat katoavat.
Tampereen sosiaalifoorumissa oltiin viikonloppuna lukuisten tämäntapaisten kimuranttien globaalien ja paikallisten vuoristoratamaisten kysymysten äärellä. Pohdittavana oli yli 50 eri ongelmateemaa, eli yksi ongelmakimppu vuoden jokaista viikkoa kohti.
Mikäli näitä kasaantuvia ongelmia ryhdyttäisiin oikeasti ratkomaan lainsäädäntöteitse eduskunnassa tai EU:n parlamentissa, pitäisi siellä kinastella hieman eri asioista kuin mitä tiedotteiden mukaan viime päivinä on piski–oinos-keskusteluissa eduskunnassa tapahtunut.
Taitaapa olla kysymys yhteiskunnan taloudellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten suhteiden umpisolmusta, täydellisestä kieroutuneisuudesta. Yksityisymmärrys ei taida korvata yhteisymmärrystä. Tulevaisuuteen ei sittenkään voida matkata ottamalla velkaa tulevilta sukupolvilta.
Tilkkutäkistä
tavoiteohjelma
Olisiko siis aika jälleen kerran kysyä, miten tällaisesta yhteiskunnallisten ongelmien tilkkutäkistä voitaisiin koota yleisesti ymmärrettävä johdonmukainen yhteiskuntapoliittinen tavoiteohjelma.
Politiikan tutkija Mikko Lahtinen pohdiskeli ay-liike-seminaarissa, että nykykäsityksen mukaan politiikka kuuluu puolueille, ay-liike puolestaan ajaa vain työelämään liittyviä asioita. Seurauksena on ollut politiikan muuttuminen impotentiksi, kun tämä outo uusliberalismi on ujuttautunut ay-liikkeeseen.
– Työn ja toimeentulon maailmojen on linkityttävä uudella tavalla. Pelkästään oman nahkansa pelastaminen ei voi olla enää ay-liikkeen periaate. Vastarinnan on ylitettävä taloudellis-korporatiivinen, sisäpiiriajattelu. Mitkä ovat yhteisiä haasteita suhteessa yksilöllisiin haasteisiin. Silti ei kaivata mitään uniformuliikettä.
– Miten otamme heikot kaveriksemme? Elämää ei voi oikeasti asettaa torin myyntitiskille. Millaisissa yhteiskunnallisissa suhteissa keskenämme elämme, voiko nämä suhteet muuttaa toisenlaisiksi? Talous pitää palauttaa demokraattisen päätöksenteon piiriin. Ay-liikkeen tes-neuvotteluja ei pidä sekoittaa eduskunnan työhön ja vallankäyttöön, Lahtinen pohdiskeli.
Ekosähkö
pelastaa
No entäpä sitten lihaton päivä viikossa? Vaatiiko se EU:n maataloustukijärjestelmän uudistuksen? Olisiko haittavero lihalle ja juustolle sopiva ratkaisu? Entäpä jos kaikki valtion ja kuntien laitokset suostuisivat kerran viikossa pitämään pelkän kasvisruokapäivän? Silläkö tämä maailma sitten pelastettaisiin?
Kun pakkauksiin laitettaisiin ilmastomerkinnät, sekin auttaisi, etteivät meidän lapsenlapsemme tukehtuisi hapettoman ilman puutteeseen. Kun kuluttaja tietää hiilidioksidipäästöjen määrän, mitä kyseisen elintarvikkeen osalta on tapahtunut, maailma pelastuu. Kun kaiken tämän päälle vielä arvioi kauppamatkansa laadun, onko se suoritettu omalla autolla, julkisella kulkuvälineellä, jalan vai polkupyörällä, tietää ekologisen jalanjälkensä pituuden.
Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen ja liikenne. Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. Ekosähköön perustuva luomutuotanto on hyvä ratkaisu. Kotimaiset kasvihuonetomaatit saattavat ekosähköllä tuotettuna olla paras vaihtoehto! Nämä ideat olivat esillä Ilmastonmuutos ja ruoka-seminaarissa.
Työelämässä tyrkytetään pakkoyrittäjyyttä, jotta vastuu voitaisiin sälyttää työntekijän omille harteille. EU-vaaliehdokas Kyösti Suokas totesikin, että yhä kimurantimmaksi käy kysymys, mikä on mahdollista työelämän käytännön edunvalvonnassa. Kyseessä oli liikkuvaa työvoimaa käsitellyt seminaari.
Tampereen sosiaalifoorumin järjestäjinä toimivat lukuisat kansalaisjärjestöt.
lehti 