Kun Jussi Saramoa pyytää arvioimaan mennyttä puheenjohtajakauttaan Vasemmistonuorissa, hän palaa aina 12 vuoden päähän, jolloin tuli mukaan järjestöön.
– Silloin käytiin kovaa vääntöä siitä, onko juuri Vasemmistoliitto paras puolue; jotkut meistä äänestivät vihreitä, jotkut kommunisteja. Siitä on lähennytty paljon.
Kun Saramo neljä vuotta sitten valittiin järjestön puheenjohtajaksi, oli suhde puolueeseen jo aivan toisenlainen.
Vasemmistonuoret ei ole mikään broilerihautomo, vaan aidosti politiikkaa tekevä järjestö.
– Siinä missä aiemmista puoluekokouksista Vasemmistonuorten porukka on lähtenyt baariin murjottamaan, että onpa huono puolue ja ei ne tajua mitään, viimeisen jälkeen auottiin skumppapulloja, Saramo kuvailee muutosta.
Hän muistuttaa Vanun olevan kuitenkin täysin itsenäinen järjestö.
– Emme ole mikään broilerihautomo, vaan aidosti politiikkaa tekevä järjestö. Siitä haluamme pitää kiinni. Jos Vasemmistoliitto päättäisi jotain täysin hölmöä, voisimme irtautua koko puolueesta.
Muutamat poliittiset nuorisojärjestöt vaikuttavat Saramon mielestä väsyneiltä vitseiltä. Niissä ollaan täysin ”emopuolueen” tossun alla.
– Niihin kerääntyy ihmisiä, joille poliittisen uran rakentaminen on ykkösjuttu. Silloin ei uskalleta astua kenenkään varpaille.
Kaduilla ja
kabineteissa
Jussi Saramo on selvästi ylpeä järjestöstään.
– Viimeisen neljän vuoden aikana järjestö on kasvanut hurjasti.
– Olemme näkyvä toimija mielenosoituksissa ja erilaisissa tapahtumissa. Siitä on haluttu pitää kiinni, mutta samalla vaikuttaa myös kabineteissa.
Saramo on osallistunut Vanun edustajana muun muassa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kokouksiin.
– Ei niin, että kuvittelisinkaan olevani yksi ryhmän jäsen, mutta mielestäni on ollut tosi tärkeää päästä sinne kertomaan, jos jokin asia on ollut Vasemmistonuorille erityisen tärkeä. Vaikkei järjestömme kanta aina miellytä, on arvokasta, että sitä kuitenkin kuunnellaan.
Vasemmistoliitossa ja sen linjassa ei Saramon mielestä ole mitään vikaa, päinvastoin. Mutta…
– Vasemmistonuorissa koetaan ongelmaksi se, ettei joidenkin eduskuntaryhmän edustajien katsota noudattavan puolueen linjaa.
Eduskuntavaaleissa meni viimeksi läpi kaksi vasemmistonuorta, enemmänkin saisi Saramon mielestä mennä.
– Vasemmistoliiton ongelma on se, että pienissä piireissä kun yksi pääsee läpi, niin se on aina se yksi sama.
Vaalit aina
pettymys
Saramon on vaikea listata tähtihetkiä puheenjohtajakaudeltaan.
– Olen niin kasvanut tähän järjestöön sisään, ollut niin monenlaisessa toiminnassa mukana, että puheenjohtajuus on täysin toissijaista. En muista missä tilanteessa olen ollut puheenjohtaja, missä piirisihteeri, missä rivijäsen tai eduskunta-avustaja.
– Hienoja hetkiä ollut paljon, mutta pettymyksiäkin on ollut, lähes kaikissa vaaleissa. Edellisien eduskuntavaalien tappio tuntui erityisen raskaalta.
– Vielä vaalivalvojaisten alussa toiveet olivat korkealla ja tunnelma hyvä. Tuntui, että kaikki ne syyt, joiden vuoksi aiemmissa vaaliessa oli tullut takkiin, oli korjattu. Ja kuitenkin hävittiin. Se tuntui tosi pahalta.
– Onneksi Vasemmistonuorissa ei kuitenkaan eletä vaalien kautta.
Nuija
seuraavalle
Jussi Saramo arvelee, että tulevassa liittokokouksessa saatetaan tehdä taas irtiottoa puolueesta ja ottaa itsenäisempää roolia. Hän ei kuitenkaan kannusta siltojen polttamiseen.
– Silloin menetetään mahdollisuus vaikuttaa puolueen kautta.
Vanussa vaihtuu puheenjohtajan lisäksi myös pääsihteeri. Mitä Saramo haluaa väistyvänä puheenjohtajana sanoa uusille toimijoille?
– En halua antaa ohjeita, mutta olen tietenkin valmis auttamaan ja keskustelemaan uuden puheenjohtajan kanssa.
– Paavon (Arhinmäki) perehdytys neljä vuotta meni jotenkin niin, että hän sanoi, että tuo yksi kaappi ei oikein aukea ja sitten se lähti. Eli ei edellisen puheenjohtajan kuulu linjata seuraajansa tekemisiä.
Tiedoksi uudelle puheenjohtajalle: kaappi on sittemmin saatu auki, luurankoja ei ole.
uutiskirje 
