Kuuden palkansaajajärjestön edustajat luovuttivat tiistaina valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkariselle muistion, jossa korostetaan eläkeuudistuksen sosiaalisen kestävyyden tärkeyttä. Järjestöjen mielestä uudistuksessa on huomioitava kunnolla eri henkilöstö- ja palkkaryhmät sekä työmuodot.
Vuoden 2017 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä on määrä selvittää valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen luotsaamassa työryhmässä vuoden loppuun mennessä.
Kuuden palkansaajajärjestön edustajat ovat huolissaan, että uudistuksen sosiaalinen puoli uhkaa jäädä taloudellisen puolen jalkoihin. He luovuttivat tänään ylijohtaja Pekkariselle muistion, jossa nostetaan esiin eläkejärjestelmän sosiaalisen kestävyyden kannalta elintärkeitä kysymyksiä.
– Uudistuksen tulee olla solidaarinen sukupuolten ja sukupolvien kesken. Erityistä tukea tarvitaan takaamaan pienituloisten ehyt työura ja työssäjaksaminen. Panostukset osaamisen vahvistamiseen ja työhyvinvointiin ovat itsensä takaisin maksavia investointeja . Niiden avulla voidaan saavuttaa myös myöhempi eläköityminen, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Naiset pienellä eläkkeellä
Eläkepäivien näkymät ovat pienituloiselle hyvin erilaiset kuin suurituloiselle. Varakkaiden eliniän odote on kasvanut, mutta pienituloisten pysynyt käytännössä paikallaan jo 1990-luvun puolivälistä lähtien.
– Eläkejärjestelmän uudistamiselta on lupa odottaa, että se huomioi pienipalkkaisten usein suuren työkyvyttömyysriskin ja ammattiryhmien erot kuolleisuudessa. Puheiden sijasta nyt kaivataan panostuksia palkansaajien työkyvyn ylläpitämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, lisää Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.
Erityisen tukala asema on pienipalkkaisilla naisilla. Koska nainen tienaa työurallaan vähemmän kuin mies, myös hänen eläkkeensä jää pienemmäksi.
– Naisen euro on työuran aikana 82 senttiä ja eläkkeellä 78 senttiä. Perhevapaista rankaisemisen on loputtava viimeistään eläkkeellä. Uudistuksen on taattava naisille tasa-arvoinen eläke, vaatii Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.
Muistiossa halutaan myös muun muassa tietää, millä palkkatasoilla 4,5 prosentin ”superkarttumaa” hyödynnetään ja mitkä ovat eri työsuhdemuotojen mahdollisuudet hyödyntää eläkejärjestelmän tuki- ja kuntoutuspalveluja.
– Kun kysymyksiimme on vastattu, ollaan askel lähempänä eläkeuudistusta, joka on aidosti sosiaalisesti kestävä, toteaa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
lehti 