Kiinan pääkaupungin Pekingin ilmanlaatu heikentyi tammikuun puolivälissä niin huonoksi, että ihmisiä varoitettiin liikkumasta ulkona. Liikenne, teollisuus ja hiilivoima tekevät Pekingin seisovasta ilmasta vaarallista.
Suomessa havaitut korkeimmat pitoisuudet ovat liittyneet Venäjän metsäpalojen savuvanoihin. Esimerkiksi elokuussa 2006 Karjalan kannakselta kulkeutuvissa metsäpalosavuissa pienhiukkaspitoisuudet nousivat Suomessa lyhytaikaisesti poikkeuksellisesti korkeimmillaan 160 mikrogrammaan kuutiometrissä.
Pekingissä pienhiukkasten (PM2.5) pitoisuus on hätyytellyt suurimmillaan lähes 1000 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa.
EU:ssa tiukat raja-arvot
Euroopan Unionissa raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimiin pitoisuuksien alentamiseksi.
Raja-arvot ovat EU:n sitovimmat ilmanlaatunormit. EU:ssa pienhiukkasten raja-arvo vuosikeskiarvopitoisuudelle on 25 µg/m3. Suomessa pienhiukkaspitoisuudet ovat selvästi tätä raja-arvoa alhaisemmat.
Raja-arvojen ylittyminen on mahdollista lähinnä jonkun vakavan häiriötilanteen seurauksena teollisuusympäristössä tai hyvin poikkeuksellisissa meteorologisissa oloissa vilkkaissa liikenneympäristöissä. Venäjän metsäpalojen aikaan Ilmatieteen laitos antoi varoituksen huonosta ilmanlaadusta Itä-Suomeen.
Tunkeutuvat syvälle elimistöön
Pienhiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 mikrometriä eli millimetrin tuhannesosaa. Tämänkokoiset hiukkaset tunkeutuvat syvälle hengityselimistöön ja jopa verenkiertoon. Esimerkiksi liikuntaa pitäisi tällaisissa oloissa välttää. Pitkäaikainen altistus on haitallista ihmisten terveydelle.
Pienhiukkasia pääsee ilmaan muun muassa liikenteestä, teollisuuden ja energiantuotannon savukaasuissa ja puun pienpoltossa. Pienhiukkaset voivat myös kulkeutua kaukaakin jopa satojen kilometrien päähän ja poistuvat ilmakehästä tehokkaasti vasta sateen mukana.
uutiskirje 
