Valtiovarainministeriö selvittää ns. käännetyn arvonlisäverotuksen hyötyjä ja haittoja. Selvitys valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen hallitus päättää ryhdytäänkö asiasta säätämään lakia.
Käännettyä arvolisäveromallia on ajettu erityisesti pitkiä alihankintaketjuja käyttäville aloille, lähinnä rakennusteollisuuteen. Käännetyssä arvonlisäverotuksessa pääurakoitsija maksaa koko alihankintaketjun arvonlisäverot.
Järjestelmän ajatellaan poistavan rakennusalalla yleisen verovilpin mahdollisuuden ja estävän yrityksiä saamasta kilpailuetua veroja kiertämällä.
– Järjestelmässä on tiettyjä mahdollisuuksia, joissa veronkierto häviää. Toisaalta se sisältää myös tiettyjä riskejä, joissa voi syntyä uusia veronkiertotilanteita, sanoo lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola valtiovarainministeriöstä.
Ministeriö selvittää kuinka hyvin käännetty arvonlisäverotus pienentäisi valtion verotuoton menetyksiä. Samalla selvitetään järjestelmästä aiheutuvat kustannukset verohallinnolle ja yrityksille.
Veropetokset ovat rakennusalalla Parkkolan mukaan alihankintaketjujen tekosia.
– Käännetty arvonlisäjärjestelmä toimisi periaatteessa hienosti niin kauan kun pääurakoitsija on vakavarainen, rehellinen ja huolehtii velvoitteistaan.
Tilanne mutkistuu Parkkolan mukaan silloin kun näin ei ole. Järjestelmä saattaisi mahdollistaa uusia verokiertokonsteja.
Käännetty arvonlisäverojärjestelmä on käytössä monissa Euroopan maissa, kuten Hollannissa, Saksassa, Belgiassa ja Ruotsissa. Hollannissa järjestelmä on toiminut Parkkolan mukaan jo pitkään. Se on vakiintunut ja kokemukset ovat hyviä.
Erityisellä mielenkiinnolla ministeriössä seurataan viimeksi käännettyyn arvonlisäveroon siirtyneen Ruotsin kokemuksia. Selvitys asiasta valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Käännettyä arvonlisäverojärjestelmää on ajanut SAK:lainen Rakennusliitto. Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat tehneet asiasta lakialoitteita eduskunnassa.
Rakennusteollisuus RT vastustaa käännettyä arvonlisäverojärjestelmää. Vaikka järjestö haluaakin suitsia kilpailua vääristävää harmaata taloutta, se pelkää käännetyn arvonlisäveron mutkistavan rakennustoimintaa liiaksi.
Käännettyä arvonlisäveroa lämpimästi kannattava kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) toivoo, että hallitus tuo asiasta lakiesityksen eduskunnalle vielä kuluvan vuoden aikana.
– Käännetty arvolisävero veisi kerralla veropetoksen mahdollisuudet, uskoo Pulliainen.
Hänen mukaansa muiden Euroopan maiden kokemukset ovat hyviä. Käännetty arvonlisävero on tervehdyttänyt rakennusmarkkinoita.
– Meillä on harmaa ja musta talous juurtunut syvälle rakenteisiin. Se selittää osaltaan asian vastustusta.
Pullianen muistuttaa, että esimerkiksi viime vuonna valtiolta jäi pelkästään rakennusalalta saamatta 400 miljoonan euron verotulot harmaan talouden vuoksi.
– Ja saman porukan verorästit olivat 612 miljoonaa euroa. Lisäksi noin 30 000 ulkomaalaista rakentajaa tekee työtä Suomen rakennuksilla, mutta ei ole missään kirjoissa eikä kansissa.
uutiskirje 