Tampere-talossa lauantaina pidetyn Valoa pimeyteen -tiedetapahtuman teemana oli yksilö, yhteisö ja maailma.
Tarjolla oli eri tieteenalojen uusinta tietoa, miten vanhuus mullistaa maailmaan, miten aivoja kasvatetaan, kuuluuko Suomi mihinkään EU:n ja Venäjän välissä, millaisia palveluja robotit tarjoavat ja miten rikoksia selvitetään internet-aikakaudella, kun pelkkä Sherlock Holmesin suurennuslasi ei enää riitä.
Gerontologian professori Marja Jylhän mukaan vanhuus mullistaa maailman monella tavalla myös tieteen avulla.
Jylhän mukaan julkisuudessa annetaan vanhuudesta ja vanhenemisesta vääristynyt kuva, kun toitotetaan vain eläkemenojen ja hoitokulujen räjähdysmäistä kasvua, huoltosuhteen heikkenemistä, työvoiman riittämättömyyttä tai julkisen talouden kestävyysvajeen pahenemista.
– Pitempi ja terveempi vanhuus on ollut pitkäaikainen tavoite ja suuri saavutus. Sen tuomia mahdollisuuksia ei ole ymmärretty oikein.
Ikärajat käyvät vanhanaikaisiksi
Suomalaisten keskimääräinen elinajanodote oli 1750-1800-luvun loppuun 30-40 vuotta ja nousi vasta 1960-luvulla yli 65 vuoteen. Nyt se on miehillä 77 vuotta ja naisilla 84 vuotta.
– Viimeisen 30 vuoden aikana yli 90-vuotiaiden määrä on kuusinkertaistunut. Heitä on nyt 37 000 ja vuonna 2040 jo 220 000. Silloin vanhat ihmiset eivät ole erityis- vaan yleistapauksia. Ikärajat käyvät vanhanaikaisiksi, koska elämän kokonaiskuva muuttuu.
Jylhä huomautti, että ikäsyrjintä näkyy muun muassa siinä, että kuntoutus ja matkavakuutuksissa on ikärajoja. Suomen gallup ei kysy mitään yli 75-vuotiailta.
– Kuvitellaan, että he eivät ole ihan samanlaisia kuin keski-ikäiset. Siksi ikäintegraatio on tärkeää.
Missä järki asuu?
Professori Jari Hyttinen kertoi, miten aivoja voi teknologian avulla korjata. Keskushermoston sairauksista pahimpia ovat alzheimerin- ja Parkinsonin taudit, kasvaimet, aivoinfarktit sekä onnettomuuksista aivotärähdykset.
– Missä osassa aivoja järki asuu ja mitä päässämme todella tapahtuu, näiden kysymysten suhteen olemme edelleen samassa tilanteessa kuin keskiajalla. Aivojen toimintaa voidaan parantaa elektronien avulla. Ongelmana on se, kuinka saadaan yhteys tekniikan ja solujen välillle.
– Voimme kasvattaa jonkinlaisia aivosoluja koeputkessa, mutta emme ole vielä keksineet, mitä ne solut siellä koeputkessa miettivät. Koeputkessa on mahdollisuus tutkia, miten lääke- tai myrkkyaineet vaikuttavat soluihin.
– Aivot ovat hyvin monenlaisten solujen rakenne. Kenties pitkällisten aivotutkimusten jälkeen muutama rullatuoli jää tyhjäksi, jos aivoja voidaan rakentaa ja korjata.
Suomi EU:n ja Venäjän välissä
A.I. Arwidsson (1791–1858) totesi, että ruotsalaisia emme voi enää olla, venäläisiä emme halua olla, olkaamme siis suomalaisia.
Professori Hiski Haukkalan mukaan tämä periaate on mahdollistanut moniarvoisen yhteiskunnan luomisen hyvinvointivaltioineen. Mutta onko tämä enää käypää valuuttaa 2000-luvun globalisoituvassa maailmassa.
Mauno Koivisto totesi Moskovassa Venäjän idea -kirjansa julkistamistilaisuudessa, että Suomen idea on selviytyminen.
Haukkalan mukaan Suomen idea on myös menestyminen. Uusimman post-nationalistisen idean mukaan Suomesta on luotava kosmopoliittinen onnela ja etuvartio.
– HS:n kaksi vuotta sitten tekemän gallupin mukaan 21 prosenttia suomalaisista pelkää Venäjää ja 55 prosenttia ei katso Venäjän vaikuttavan Suomen turvallisuuteen. Vaikka Venäjä on muuttunut, valitettavasti monet ennakkoluulot ovat Suomessa pysyneet ennallaan. Venäjä ei ole kovinkaan paljon kiinnostunut meistä kumppanina eikä saaliina. Se tanssii mieluummin muiden kanssa.
Haukkalan mukaan meitä vaivaa Venäjä-paradoksi ja dilemma: Venäjä on samaan aikaan naapuri, kumppani, ongelma, haitake ja vaara.
– Voisi sanoa, että tämä on sama kuin elefantin ja hiiren ero. Venäjä tuskin uhkaa Suomea sotilaallisesti. Venäjä on itse vanhassa maailmankuvassa kiinni. Se sitoo samalla Suomen vanhaan maailmaan ja sen ongelmanratkaisumalleihin.
Haukkala kuvasikin Suomen nykytilannetta tuntemattoman twiittaajan lausahduksella: Täysin itsenäisiä emme voi olla, Natoon emme halua liittyä, pankaamme toivomme siis EU:n.
– Suomen valtio on syntynyt tietystä historiallisesta tilanteesta ja se voi muuttua tai jopa kuolla pois. Suomen kansa ja valtio eivät ole sama asia. Suomalaisten oma menestyksen humina on Suomen suuri idea. Onko Suomi pikemminkin kansalaisten yhteisö kuin valtio? Valtiot ovat usein enemmän ongelmia aiheuttavia kuin niiden ratkaisijoita. Haluankin kysyä, kuinka paljon sinä olet kiintynyt Suomen valtioon ja miksi?
DNA-analyysi rikostutkinnassa
Sherlock Holmes korosti Watsonille, että näkymättömiä asioita ei ole vaan huomaamattomia. Siksi on tajuttava, mihin pitää katsoa löytääkseen olennaiset johtolangat.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg valotti, miten rikostutkinta on dna-analyysin myötä kehittynyt ja miten sitä tehdään.
Koska Himberg ei ollut löytänyt suomalaisesta rikoshistoriasta yhtään dekkarimaista joukkomurhaajaa, hän joutui valitsemaan esimerkikseen tavallisen imatralaisen asuntomurron, josta alkoi 32 murtosarjan ketju, jonka selvittämiseen poliisilta meni 3,5 vuotta. Dna-näytteiden lähteeksi osoittautui syljellä ovisilmiin kiinnitetyt vessapaperitupot.
Ihmisen dna-rakenne selvitettiin 1953. Vasta 1986 se otettiin Britanniassa rikostutkinnassa käyttöön ja vuodesta 1993 sitä on kehitetty edelleen. Tällä hetkellä poliisin dna-rekisterissä on noin 120 000 henkilön dna-näytteet.
Himberg kaipasi poliisin palvelukseen dekkareissa esiintyviä monitoimiosaajarikostutkijoita, jotka tekevät kaiken itse.
– Vielä en ole löytänyt sellaisia fakiireita.
Valoa pimeyteen -tiedetapahtuman järjestivät Tampereen yliopisto, teknillinen yliopisto, ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu, Pirkanmaan liitto ja -Kulttuurirahasto, Tampereen kaupunki, Aamulehti ja Tampere-talo.
Tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna. Nyt tapahtuma keräsi 950 tieteestä kiinnostunutta.
lehti 