Jyväskyläläinen kuljetusesimies Harri O. Nieminen, 54, muistaa tarkkaan diabeteksensa puhkeamisen.
– Se oli vuosi 1973. Olin vuoden verran ollut jo töissä VR:llä. Menin Pieksämäelle kursseille ja siellä sitten rupesi näkö hämärtämään. En nähnyt taululta kaikkea, juotatti hirveästi ja vessassa käytätti kovasti. Mietin, että jotain mätää on.
Viikonvaihteessa Nieminen palasi kotiin ja meni lauantaina meni terveyskeskukseen.
– Siellä todettiin, että verensokeri oli 9,5 ja siltä siunaamalta jouduin heti keskussairaalaan. Siitä lähtien olen pistänyt itseäni. Eikös siitä sitten tule jo 35 vuotta, kun olen piikeillä ollut.
Niemisellä ei ole diabetes-sukurasitusta. Vain yli 80-vuotiaalla tädillä on todettu vanhuuden diabetes. Niemisen diabetes on ykköstyyppiä. Hänellä sairauden laukaiseva tekijä oli pariviikkoinen kova kuume, jonka jälkisairautena haima ei enää toiminut kunnolla.
”Piikeillä olo” tarkoittaa Niemisen tapauksessa sitä, että hänen täytyy pistää insuliinia itseensä viisi tai kuusi kertaa päivässä. On lyhytvaikutteista ja pitkävaikutteista insuliinia.
– Suhtkoht’ hyvin olen pärjäillyt sen kanssa. Muutaman viime vuoden aikana sitten on tullut noita lisäsairauksia: pumppu korjattiin pallolaajennuksella noin vuosi sitten ja jaloissa on vähän hermovaurioita. Ne kaikki liittyvät diabetekseen. Onneksi munuaiset on tutkittu, eikä niissä ole vikaa, eikä myöskään silmäpohjissa ole mitään muutoksia.
Pistokset silloin,
kun on määrätty
Tähän asti sairaus ei ole elämää pahemmin haitannut, mutta vapulta mies kuitenkin päästettiin työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Arkielämään sairaus vaikuttaa sillä tavalla, että pitää olla säännölliset ruoka-ajat ja nukkuma-ajat. Yöt pitää nukkua, eikä mesoa missään. Ja pistokset pitää ottaa silloin kun on määrätty. Tupakkaa en ole polttanut ainakaan 25 vuoteen ja alkoholin käyttö on hyvin rajallista. Semmoista elämäähän kaikkien ihmisten olisi hyvä viettää.
Varsinaisen leipätyön ohella Niemisellä on riittänyt virtaa niin Vasemmistoliiton kunnallispolitiikkaan kuin myös Kivistön työväentalon toiminnan vetämiseen. Tällä hetkellä hän toimii myös Keski-Suomen Diabetes-yhdistyksen puheenjohtajana.
– Meillä on vähän yli 1 700 jäsentä, kun Keski-Suomessa on yhteensä lähes 15 000 diabeetikkoa.
Aikapommi, joka
on syytä purkaa
Jäsenistön edunvalvonnan ja virkistystoiminnan lisäksi yhdistys on mukana myös diabeteksen ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Niemisen mielestä diabetes on aikapommi, joka on syytä purkaa ennen kuin se poksahtaa.
– Jo nyt diabeteksen aiheuttamat kustannukset ovat vuodessa noin 3,5 miljardia euroa. Se on jo kauhea rahamäärä. Tämä tulee olemaan neljän viiden vuoden päästä aikamoinen pommi yhteiskunnallisilta kustannuksiltaan ja monelta muultakin kannalta, jos ehkäisyyn ja valistukseen ei panosteta riittävästi ajoissa. Kakkostyypin diabetes on piilevänä noin 200 000–300 000 suomalaisella.
Ennaltaehkäisyn lisäksi on Niemisen mukaan kustannustenkin kannalta tärkeää myös se, miten diabetekseen sairastuneiden hoidosta huolehditaan.
– Jos diabeetikkoja joutuu erikoissairaanhoidon puolelle munuaishoitoon tai jos jalkoja joudutaan operoimaan, se maksaa yhteiskunnalle enemmän. Diabeetikkojen pitää myös itse ymmärtää hoitaa sairauttaan, josta ei pääse koskaan eroon. Se vaatii oikeaa asennoitumista ja itsekuria.
Erityisen huolestuttavaa Niemisen mielestä on se, että niin sanottua aikuistyypin diabetesta on diagnosoitu jo lapsillakin. Hyvin usein kakkostyypin diabeteksen taustalla ovat Niemisen mukaan väärät ruokatottumukset ja liian vähäinen liikunta.
– Se on huono homma, kun vanhemmat vievät lapsensa näihin burgerpaikkoihin ja opettavat lapsensa syömään epäterveellisiä ruokia. Ennen tehtiin kotona terveellisempiä ruokia. Nyt elämä on mennyt niin hektiseksi, ettei ehditä panostamaan ruuanlaittoon.
Limsa-automaatit
pois kouluista
Nieminen on tiukasti sitä mieltä, että kaikki karkki- ja limsa-automaatit pitää hävittää heti kouluista ja niiden lähettyviltäkin.
Keski-ikää lähestyviä ihmisiä, erityisesti miehiä, Harri Nieminen varoittaa keskivartalolihavuudesta, jonka on todettu lisäävän diabeteksen puhkeamisen riskiä.
Suomalaisia tuskin paljon lohduttaa tieto siitä, ettei diabetes ole vain suomalaisten sairaus. Maailmassa arvioidaan pian olevan peräti 380 miljoonaa diabeetikkoa, eli enemmän kuin koko Afrikassa on asukkaita. Jos kehityksen suuntaa ei saada kääntymään, sairaus uhkaa räjäyttää monen muunkin maan terveydenhuollon budjetit.
Vuosittain Suomessa on diagnosoitu yli 15 000 tautitapausta. Suomessa on herätty monia muita maita aikaisemmin purkamaan diabetes-aikapommia. Jo vuonna 2000 käynnistettiin ensimmäinen valtakunnallinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke, joka on lajissaan ensimmäinen myös koko maailmassa.
Dehko-ohjelma jatkuu näillä näkymin vuoteen 2010 asti. Harri Nieminen toivoo Dehkon tuovan tulosta, sillä muuten käy huonosti.
lehti 