Nuorille harjoittelupaikka kahdessa viikossa
Nuorten syrjäytyminen työelämästä ja opiskelusta olisi torjuttavissa pienin keinoin. Nuori tulisi ohjata harjoitteluun, opiskeluun tai työpajaan jo kahden viikon työttömyyden jälkeen. Lisäksi nuoren pitäisi saada työvoimatoimistosta niin sanottu oma ohjaaja.
Nuorten miesten työllistämiskeinoja pohtineen työryhmän mukaan iso ongelma on olematon tiedonsiirto. Kun nuori jättää koulunsa kesken tai ei hae peruskoulun jälkeen koulutuspaikkaa, tieto siitä ei kulje millekään viranomaiselle.
– Voisimme ottaa oppia Tanskasta, jossa jokaisesta nuoresta pidetään huoli. Opiskelu- tai työsuunnitelma voitaisiin tehdä jo peruskoulussa, paikallisjohtaja Riitta Somero Helsingin TE-keskuksesta esitti. Hän toimi työryhmän puheenjohtajana.
Helmikuun alusta istunut työryhmä luovutti raporttinsa työministeri Tarja Cronbergille (vihr.) torstaina.
Nuorten miesten työttömyys kasvoi talouden kasvaessakin. Nyt työpaikkoja ei ole halukkaillekaan. Toistaiseksi nuorille naisille on vielä töitä tarjolla sosiaali- ja muissa palveluissa.
”Työryhmien sijasta
toimenpiteitä”
Työministerin mukaan tuore raportti on vastaus oppositiojohtajan, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen haasteeseen. Urpilainen esitti viikonvaihteessa kansallisen työllisyystyöryhmän perustamista muun muassa nuorten auttamiseksi laman yli.
– Emme tarvitse lisää työryhmiä, vaan toimenpiteitä, rahaa ja osaavia ihmisiä, Cronberg viittasi raporttiin.
Nuorten työllistämiseksi hallituksen pitää ministerin mukaan joustaa tuottavuusohjelmastaan. Työvoimatoimistoihin on luvassa 50 virkaa nimenomaan nuorten yhteiskuntavakuutta hoitamaan.
– Lisäksi valtio voi työllistää korkeakouluista valmistuneita nuoria avustaviin tehtäviin, Cronberg lupaili.
Käyttämättä jääneitä muutosturvarahoja on hänen mukaansa osoitettu jo nuorten palkkatukiin.
– Tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret arvostavat työntekoa. Liki puolet heistä pitää työkokemuksen puuttumista työllistymisen esteenä, Cronberg muistutti ja toivoi työnantajien tulevan vastaan talkoissa.
Ammatti
pätkäkoulutuksena?
Työryhmän mukaan reilut 40 eri toimenpidettä nuorten miesten ja naisten työllistämiseksi vaatisi tälle vuodelle seitsemän miljoonan euroa. Kahtena seuraavana vuonna panoksen pitäisi olla 20 miljoonaa vuodessa.
Työryhmä kuuli myös työttömien nuorten miesten näkemyksiä Iisalmessa, Kuopiossa ja Vantaalla.
– Moni nuori pitää kolmen vuoden ammattikoulutusta liian pitkänä, Somero kertoi.
Puoliammatillinen koulutus, oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja työpajatoiminta voisivat raportin mukaan aktivoida nuoria.
– Työpajat ovat hyvin miesvaltaisia, Somero muistutti.
Työpajatoimintaa voisi työryhmän mielestä laajentaa yrityspajoiksi, joissa nuori voisi kokeilla vaikka toiminimellä yrittämistä turvallisessa ympäristössä. Myös ammattikouluissa tulisi rohkaista nuoria esimerkiksi kesäaikaiseen pienimuotoiseen yrittämiseen.
Somero tähdensi, että viimeistään kutsunnoissa nuorten miesten opinto- ja työsuunnitelmat täytyisi käydä läpi.
lehti 