Vasemmistoliiton Martti Korhonen moittii aluehallintouudistusta erityisesti ympäristöhallinnon sekavuuden vuoksi. Korhonen on eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja.
– Esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen tapahtumat tuovat selkeästi esiin, etteivät aluehallinnon voimavarat ja erityisasiantuntemus riitä kaivosten valvontaan ja lupaprosessien hoitoon, hän sanoi eduskunnassa tiistaina. Täysistunnossa käsiteltiin aluehallintouudistusta.
Sekavaa
Korhosen mielestä ympäristöhallinnon lupa- ja valvontatehtävien sijoittumista eri virastoihin on sekavaa.
– Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvat, mutta valvonta ja luvan tulkinta kuuluvat ELY-keskukselle. Tämä tehtävänjako edellyttää avointa ja toimivaa yhteistyötä lupa- ja valvontaviranomaisten kesken, hän sanoi.
– Erityisesti kaivostoiminnan ympäristölupien käsittelyssä ja valvonnassa yhteistyöhön tulee saada mukaan Tukes, joka on kaivoslain mukainen lupaviranomainen. Ympäristölupakäsittelyssä tarvitaan asiantuntemusta niin lupa- kuin valvontaviranomaisilta.
Korhonen totesi eduskuntaryhmänsä olleen kriittinen aikoinaan sen suhteen, että samaan aikaan aluehallintouudistuksen kanssa toteutettiin tuottavuusohjelmaa. Arvioitiin, että näiden kahden hankkeen yhteisvaikutus toisi ongelmia.
– Mielestämme olisi pitänyt varmistaa ympäristöhallinnon, sosiaali- ja terveydenhuollon, työsuojelun ja tienpidon voimavarat ja osaaminen, hän sanoi.
Parhaillaan selvitellään uuden valtakunnallisen ympäristötoimijan perustamista. Korhonen kehotti kiirehtimään päätöksiä toiminnan organisoimisesta jo kuluvan kevään aikana. Hän muistutti myös, että kun hallintoon tuodaan uusi toimija, on sille saatava myös resurssit.
– Ilman riittäviä määrärahoja kehittämistyö ei etene.
Tyytymättömyyttä
Korhonen muistutti lisäksi siitä, että vasemmistoliitto oli huolissaan myös työsuojelun asemasta.
– Työsuojeluviranomaiset ovat raportoineet, että uuden viraston kehittämistehtävistä on ollut pelkästään haittaa, hän sanoi.
Työsuojeluvalvonnan resursseista on vuosittain kulunut 10-15 henkilötyövuotta yleisiin kehittämistehtäviin.
– Tehtäviin, joista ei ole ollut työsuojelulle mitään hyötyä, hän tokaisi.
Hän totesi myös työsuojeluhallinnossa tehdyn henkilöstökyselyn tulosten olevan dramaattisia.
– Merkittävä osa henkilöstöstä koki uudistuksen vaikuttaneen kielteisesti tai erittäin kielteisesti työntekoon. Esimiehistä 70, asiantuntijoista 36 ja tukihenkilöistä 39 prosenttia kertoi kielteisistä vaikutuksista. Yleensä syynä oli byrokratian lisääntyminen, hän siteerasi.
– Yli puolet esimiehistä kertoi, että uudistuksen jälkeen tulostavoitteet on saavutettu huonommin kuin ennen uudistusta. Suuri osa kyselyyn vastanneista ei nähnyt aluehallintoviraston sisäisillä kehittämistoimilla olevan mitään vaikutusta työsuojelun toimintaan.
uutiskirje 