Sivistysjärjestöt ovat huolissaan poliittisen tiedon ja toiminnan välillä olevasta kuilusta.
Peruskoulun nykyinen demokratiakasvatus ei järjestöjen mukaan kannusta lapsia ja nuoria yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Se näkyy myöhemmällä iällä poliittisen kiinnostuksen vähäisyytenä.
Sivistystoimijat huomauttavat Aikuiskasvatus-lehden puheenvuoroissa, että epäluottamus valtaapitäviä kohtaan ulottuu usein yli sukupolvien. Vaikutusmahdollisuuksiinsa pettyneiden vanhempien lapset harvoin kokevat voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan aikuisiällä.
Suomalaiset huippuluokkaa
30 maan vertailututkimuksessa (International Civic and Citizenship Education Study 2009) ilmeni, että suomalaisten lasten ja nuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat eurooppalaisittain huippuluokkaa, mutta kansalaisaktiivisuudessa he häviävät muille.
Kansallisen sivistysliitto Kansion pääsihteeri Annika Kokko arvioi, että poliittisen toiminnan kieltäminen kouluissa on vaikuttanut lasten asenteisiin ja tietämykseen.
Opetushallituksen demokratiakasvatusselvityksen (2011) mukaan lasten osallistumista edistäviin asenteisiin ja toimintatapoihin voidaan vaikuttaa parhaiten, mitä varhemmin asioita opetetaan.
Peruskoulun lisäksi kansalaiskasvatus ja -osallistuminen olisi sivistysjärjestöjen mielestä otettava mukaan myös ammatilliseen koulutukseen.
uutiskirje 
