STTK:laiset julkista sektoria ja kirkollisia aloja edustavat työntekijäjärjestöt Jyty, Pardia, SuPer, Tehy sekä Kirkon alat vaativat hallitusohjelman puolivälitarkasteluun ja kehysriiheen valmistautuvaa maan hallitusta pitämään huolta julkisen sektorin toimintaedellytyksistä tulevina vuosina.
Järjestöt muistuttavat, että julkinen sektori luo edellytykset yhteiskunnan muulle toiminnalle. Julkinen sektori vastaa turvallisuudesta, terveydestä, koulutuksesta, infrastruktuurista – toiminnoista, joiden merkitys useimmiten huomataan vasta häiriötilanteessa.
Julkisten palvelujen lähtökohta alkaa olla järjestöjen mukaan vaarallisesti hukassa, jos arviointikriteerinä on ainoastaan raha ja se, kuka kykenee tuottamaan palvelut lyhyellä tähtäimellä vähäisimmällä euromäärällä.
– Nyt tarvitaan syvällistä ja avoimen analyyttistä arvokeskustelua julkisista palveluista ja niiden alkuperäisestä tarkoituksesta. Pelkästään rahaan perustuvat taloudelliset näkökulmat ilman laatuvaatimuksia ovat ottamassa isännän roolin keskustelussa julkisen sektorin tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisesta.
Tasa-arvo ja kilpailukyky
Järjestöjen mielestä palvelut on tuotettava laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää laadun, vaikuttavuuden ja kokonaistaloudellisuuden arviointia sekä toimivia palvelumarkkinoita ja kilpailutuksen osaamista.
Järjestöt kritisoivat sitä, että keskustelu julkisen sektorin tulevaisuudesta keskittyy liikaa sen oletettuun kalleuteen tai tehottomuuteen. Jatkuvat vaatimukset säästöistä ja leikkauksista luovat vaarallista näköalattomuutta. Se estää julkisten palveluiden laadun ja tuloksellisuuden parantamisen sekä aidon kehittämisen. Kehittämistä tulisi kuitenkin juuri nyt tehdä palveluiden käyttäjien, kansalaisten lähtökohdista.
– Julkisen sektorin palkkauksellinen kilpailukyky on tärkeä ja turvattava tulevissakin työmarkkinaratkaisuissa. Työnantajien on sitouduttava tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseen riippumatta siitä, onko henkilöstö valtion, kunnan, kirkon, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluksessa.
– Julkisen sektorin henkilöstöstä valtaosa on naisia. Jo nyt voitaneen sanoa, että tavoite kaventaa miesten ja naisten palkkaeroa 5 prosenttiyksiköllä ei toteudu sovittuun määräaikaan (v. 2015) mennessä. Nyt on käytävä perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen keskustelu samapalkkaisuustavoitteesta ja siihen sitoutumisesta, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
Malttia ulkoistamisiin
Julkisten palvelujen ulkoistamisvimmaan on järjestöjen mukaan saatava malttia. Palveluiden tuotantotapa on arvovalinta. Kuntien ja valtion ydintehtävät tulee määritellä nykyistä tarkemmin ja panostaa niiden kehittämiseen.
– Tutkimusten mukaan palveluiden ulkoistaminen ei ole aina kannattavaa. Ulkoistamisen tulee olla pitkäjänteisesti suunniteltua ja kiinteä osa esimerkiksi kunnan palvelustrategiaa. Kilpailuttamisen ja siihen liittyvän tuotteistamisen osaamista on lisättävä ja laadullisten kriteerien merkitystä korostettava.
– Ulkoistaminen ja palveluiden kilpailuttaminen edellyttävät myös aitoja palveluiden tarjoajien markkinoita, jotka Suomesta nyt puuttuvat tai ovat hyvin kapeat.
Osa kunnista on joutunut viime aikoina arvioimaan uudelleen ulkoistamisten hyötyjä ja haittoja. Esimerkiksi terveyspalveluissa on nähty ulkoistamisten purkamisia, kun kunta on ottanut ulkoistetun toiminnan takaisin itselleen.
– Viime aikoina esillä ollut palvelualoitemalli saattaisi johtaa halvoilla hinnoilla kilpailun korostumiseen entisestään ja yritysten haluun ensin ”ostaa markkinaosuutta” julkisista palveluista ja myöhemmin nostaa hintoja. Vastaavasta menettelystä on jo kokemuksia mm. bussiliikenteessä, jätehuollossa ja autokatsastuksessa.
STTK:laiset julkisen sektorin liitot edustavat yhteensä noin 375 000 palkansaajaa.
lehti 