Valtionhallinnosta on vähennetty väkeä säästöjen saavuttamiseksi, mutta samaan aikaan ulkopuolisten palvelujen ostoa on edelleen lisätty. Tutkijatohtori Hanna Kuusela ja toimittaja Matti Ylönen selvittävät Suomen valtion todellisuuden kirjassaan Konsulttidemokratia. Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton.
Tutkijoiden raporteista kaivamien tietojen mukaan valtion tehtävät lainsäädäntötyötä myöden kärsivät voimavarojen puutteesta. Valtion toimintaedellytyksiä on syöty sisältäpäin, ja valtio on tyhmentynyt henkilöresurssien kadottua.
Yksi hämmentävimmistä osuuksista teoksessa koskee Suomen itsenäisyyden juhlarahastoa Sitraa. Aineistona on muun muassa Sitran yliasiamiehen Mikko Kososen haastattelu. Hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunta on ”mennyt överiksi” ja Sitran tehtävä on tehdä ”hiljaista vallankumousta”.
Ajatus vanhan tuhoamisesta ja ”revolutionaarisesta kehityspolusta” toistuu useissa Sitran tilaamissa raporteissa. Sitran ja OECD:n yhteisseminaarissa 2011 esiteltiin tutkijoiden mukaan raportti, jossa sanottiin yhteiskunnan tukien olevan yleensä suunnattu vastustamaan ”edistyksellisiä” toimia.
Juuri nyt erityisen huomionarvoinen on Sitran yliasiamiehen näkemys ministeriöiden lakkauttamisen valmisteluun liittyvästä konserniohjauksen toteuttamisesta valtionhallinnossa. Konsulttistrategioiden pohjalta hahmoteltu valtiokonserni olisi yhteen hiileen puhaltava organisaatio tiettävästi vailla esimerkiksi ympäristö- ja teollisuusviranomaisten varsin luonnollisia kahnauksia luonnon- ja taloudellisten arvojen välillä. Ympäristöhallinnon lakkauttaminen ja aluehallinnon yhtenäistäminen ELY-keskuksiin ja aluehallintovirastoihin oli jo tämän suuntainen ratkaisu. Ote kirjasta:
”’Jos [hallinto- ja kuntaministeri Henna] Virkkunen saa konserniohjauksen läpi, niin se on yhtä iso juttu kuin kuntauudistus, totesi eräs konsultti haastattelussamme joulukuussa 2011. Haastattelemamme [Sitran yliasiamies] Mikko Kosonen toivoi uudistuksen menevän läpi ilman suurempaa huomiota. Konserniohjauksen läpivienti on hänen mukaansa ’pirun paljon tärkeämpi kuin kuntauudistus. Toivon, että kuntaremontti vie kaiken huomion ja toinen menee huomaamatta läpi.’”
Hyvin lähellä tutkivaa journalismia
Kuusela ja Ylönen kuvaavat teostaan Kansan Uutisille ”tutkimukseksi ja puheenvuoroksi”. Kirjan kerronta on rakennettu hyvin sujuvaksi, ja paikoin se muistuttaa tutkivaa journalismia. Mutta tutkijat ottavat myös vahvan kannan demokratian puolesta.
Tiedonhankinta teosta varten kesti pitkään ja oli ilmeisen vaivalloista: kirjan teko kesti kaksi vuotta. Ministeriöiden tiliöintirivejä lukien ja niistä saaduin viittein asiakirjoja pyytäen tutkijat selvittivät, että valtionhallinnossa esiintyy hankintojen ketjuttamista.
Ketjuttamisella tarkoitetaan sitä, että hankkeen kustannus pakotetaan kilpailutusrajan alle pilkkomalla suuri hanke pienempiin osiin. Tutkijat törmäsivät ”aika moneen” hankintaan, jonka arvo oli noin 29 900 euroa, kun kilpailuttamisen yleinen raja on 30 000 euroa.
Kilpailuttamisen ongelmina virkamiehistö pitää usein siitä aiheutuvaa byrokratiaa ja hinnan hallitsevuutta palveluntoimittajan valinnassa. Kun konsulttikumppani tulee tutuksi, yritykseltä voidaan tehdä kilpailuttamaton suorahankinta sillä perusteella, että kumppanilla on valmiiksi hanketta varten tarvitut tiedot.
Tietohallinnon puolella suorahankintoihin joudutaan usein pakon edessä, kun järjestelmä on aiemmin tilattu palveluntoimittajalta, jolla yksinään on tekijänoikeudet järjestelmään. Ongelman voisi ratkaista sopimalla ensimmäisessä hankinnassa, että kehitystyön oikeudet siirtyvät tilaajalle.
Hanna Kuusela ja Matti Ylönen: Konsulttidemokratia. Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton. Gaudeamus 2013. 183 sivua.
uutiskirje 
