Todellisuus poikkeaa suomalaisten tahtotilasta. Kalojen suojelun vaikeus näkyy ajankohtaisena esimerkiksi Savitaipaleen Kuolimojärvellä, jossa kalastusalue ei pystynyt suojelemaan Saimaan nieriöitä niille vahingolliselta ammattikalastukselta.
Gallupkyselyyn vastasi lähes 2 200 yli 18-vuotiasta suomalaista. Suomalaisilta kysyttiin muun muassa sitä, tulisiko äärimmäisen uhanalaiset kalat kuten Saimaan nieriä ja meriharjus rauhoittaa väliaikaisesti kaikelta kalastukselta. Lähes 90 prosenttia väestöstä vastasi kyllä, kahdeksan prosenttia ei osannut sanoa ja viisi prosenttia suomalaisista oli rauhoitusta vastaan.
Vastaajat olivat näkemyksissään hyvin yksimielisiä eikä eroja esiintynyt vastaajan asuinpaikan, iän, aseman eikä sukupuolen mukaan. Myös kalastusta itse harrastavat olivat yhtä valmiita rauhoitukseen kuin kalastamattomatkin.
– On selvää, ettei äärimmäisen uhanalaisilla kalalajeilla ole nykyisellään laajempaa taloudellista merkitystä. Rauhoitus sen sijaan edesauttaisi kantojen voimistumista ja loisi mahdollisuuksia niiden kestävälle kalastukselle tulevaisuudessa, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
– Suuriin nisäkkäisiin verrattuna kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa jo varsin lyhyellä aikavälillä, sillä suotuisissa olosuhteissa kalat ovat tehokkaita lisääntyjiä, muistuttaa suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF:stä.
Saimaan nieriää vain muutamia kymmeniä
Uhanalaisten kalojen heikko asema näkyy Savitaipaleen Kuolimolla, jossa elää viimeinen tunnettu Saimaan nieriän luonnonkanta. Lisääntyviä yksilöitä arvellaan olevan jäljellä jopa vain muutamia kymmeniä.
Kuolimon kalastusalue on aktiivisesti edistänyt nieriän suojelua ja halunnut rajoittaa kaikkea kalastusta nieriän esiintymisalueella perustamalla Kuolimon Isoselälle rauhoituspiirin. Kalastusalue joutui kuitenkin hyväksymään ammattikalastuksen jatkumisen. Tämä tapahtui Korkeimman hallinto-oikeuden tulkittua kalastuslakia ammattikalastajan valituksen perusteella siten, että kalastusalue ei voisi rajoittaa ammattikalastusta.
– Kalastuslain uudistuksen pikainen loppuunsaattaminen on tärkein keino parantaa uhanalaisten kalakantojen asemaa, sillä tässäkin tapauksessa nykyinen kalastuslaki tuntuu olevan este saimaannorpan kanssa samassa uhanalaisuusluokassa olevan nieriäkannan suojelulle, Luukkonen sanoo.
WWF on vedonnut äärimmäisten uhanalaisten kalalajien luonnonkutuisten kantojen rauhoittamiseksi sekä nykyiseen että edelliseen maa- ja metsätalousministeriin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok.) vetoomus postitettiin tämän vuoden tammikuussa. Vastausta vetoomukseen ei ole kuulunut.
– Odotamme edelleen vastausta kirjeeseemme maa- ja metsätalousministeriöstä. Odotamme kuitenkin myös ympäristöministerin aktivoituvan asiassa. Ministeriön vastuulla ovat kalojen uhanalaisuusarvioinnit, mutta nyt ministeriltä kaivattaisiin myös käytännön aloitteita kalojen surkean suojelutilanteen parantamiseksi, Jari Luukkonen painottaa.
Kalojen suojelu takapajulla
Ministeri Jari Koskiselle lähettämässään kirjeessä WWF tuo esille huolensa uhanalaisten järvilohen, Saimaan nieriän, meriharjuksen ja meritaimenen tilanteesta.
- Esitämme, että maa- ja metsätalousministeriö rauhoittaisi edellä mainittujen lajien luonnossa lisääntyvät kannat kalastukselta toistaiseksi. Merkittäviä kalastuksen säätely- ja hoitotoimenpiteitä tarvitaan myös Etelä-Suomen sisävesitaimenen ja ankeriaan kohdalla, sanoo suojeluasiantuntija Ovaska.
Rauhoitetun perhosen surmaamisesta voi joutua maksamaan tuhansien eurojen korvauksen, mutta uhanalaista kalaa voi Suomessa pyytää ilman rajoituksia. WWF toistaa parin vuoden takaisen vetoomuksensa maa- ja metsätalousministeriölle ja vaatii, että äärimmäisen uhanalaisia kalalajejamme suojeltaisiin yhtä tehokkaasti kuin muitakin eläinlajeja.
– Esimerkiksi meritaimenta voi löytyä kalatiskistä aivan laillisesti, ja järvilohta, Saimaan nieriää ja meriharjusta voi pyytää lähes rajoituksetta. Sen sijaan esimerkiksi saimaannorpan surmaamisesta voi saada sakkoa liki 10 000 euroa, ja rauhoitetun kovakuoriaisen tai perhosen tappamisestakin voi joutua maksamaan korvausta tuhansia euroja, Ovaska kertoo.
lehti 