Keinosiemennyksellä vaurautta Pakistaniin

Mohammad Alin päivärutiinit ovat pysyneet samoina vuosikymmeniä. Hän nousee aamunkoitteessa ja lypsää käsin kolme lehmää. Lypsyn jälkeen Ali kuljettaa maidon moottoripyörällä lähiseudun kauppaan.

Nelikymppinen Ali asuu Aliabadin kylässä Pakistanin itäisessä Punjabin maakunnassa. Hän uskoi vuosia, ettei hänen lehmistään heruisi yli neljää maitolitraa päivässä, mikä tarkoitti elämää nälkärajalla.

Sitten Ali kuuli naapuriltaan, että läheisen Jassar Farmsin lehmät tuottavat 12–14 litraa päivässä. Hyödynnämme tutkimustietoa, kertoo Shahzad Iqbal, joka perusti kuusi vuotta sitten 600 lehmän ”ihmetilan” sosiaalisen yrityksen periaattein.

– Kalliiden ulkomaisten rotulehmien sijasta aloin tuoda sonnien alkioita, Iqbal kertoo. Hän kasvatti alkiot lehmiensä kohdussa ja risteytti uuden sukupolven oman karjansa kanssa.

Tärkeä elinkeino

Pakistanin 177-miljoonaisesta väestöstä reilu viidennes eli 35–40 miljoonaa henkeä saa elantonsa karjataloudesta. Näillä pientiloilla tai maattomilla perheillä on yleensä 3–4 lehmää.

Pakistanissa on karjaa neljänneksi eniten maailmassa, 162 miljoonaa päätä. Se käsittää lehmiä, puhveleita, lampaita, vuohia, kameleita, hevosia, aaseja ja muuleja.

Iqbal laskee, että maidontuotanto lehmää kohti voisi kasvaa keinosiemennyksen avulla vähintään 2 000 litraa vuodessa.

– Se tarkoittaa 635 euron lisätuloa, jos maito myydään 0,31 euron litrahinnalla.

Karja tuo 40 prosenttia maaseudun tuloista ja 11,6 prosenttia Pakistanin kansantuotteesta.

– Tulojen tuplaaminen vaikuttaisi merkittävästi bkt:hen, Iqbal sanoo.

Hyvät vientinäkymät

Karjaa jalostamalla maitoa pystytään tuottamaan 16 miljardia litraa nykyistä enemmän vuodessa, Iqbal arvioi.

Hän kaavailee Pakistanista johtavaa maitotuotteiden toimittajaa tuonnista riippuvaisille muslimimaille Malesiasta Marokkoon.

Viime vuosina Pakistanin maidontuotanto on jäänyt 42 miljardiin litraan, mikä ei riitä edes omiin tarpeisiin. Maa tuo meijerituotteita liki 400 miljoonalla eurolla.

Jassar Farms edistää muutosta myymällä laatukarjan siittiöitä parin euron annoksina. Se hyödyntää 6 000 maatalousteknikon verkostoa, joka jakelee 75 000 sperma-annosta kuukaudessa Punjabin ja Sindhin maakunnissa.

Paikalliset rodut etusijalle

Tohtori Tanveer Ahmad kuivan alueen maatalouteen erikoistuneesta Rawalpindin yliopistosta uskoo keinosiemennykseen, mutta suosisi paikallisiin oloihin sopeutuneita rotuja, kuten sahiwalia.

Sahiwal-karjan siementäminen vieraiden rotujen siittiöillä on jo kielletty maakunnassa ja muuta sääntelyä on tulossa, Irfan Elahi Punjabin maataloushallinnosta kertoo.

Punjabiin on perustettu 976 keinosiemennyskeskusta palvelemaan pientiloja. Maakunta kouluttaa keinosiementäjiä ja antaa heidän käyttöönsä moottoripyörät ja työvälineet.

Iqbalin mukaan keinosiemennyksen osuus vasikoiden tuotannossa on Pakistanissa vain 7–8 prosenttia, mutta kehittyneissä maissa 90 prosentin luokkaa.