YK:n yleiskokous hyväksyi tiistaina historialliseksi luonnehditun sopimuksen asekaupan rajoittamiseksi äänin 154 puolesta, 3 vastaan ja 23 tyhjää.
Sopimus kieltää viemästä aseita asesaarrossa oleviin valtioihin sekä valtioihin, joiden voi olettaa käyttävän niitä kansanmurhaan, sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan tai terrorismiin.
On myös kiellettyä myydä aseita, jos niitä saatetaan käyttää siviilejä tai siviilirakennuksia kuten kouluja tai sairaaloita vastaan. Aseet eivät saisi päätyä pimeille markkinoille tai järjestäytyneen rikollisuuden käyttöön.
”Legitiimit kaupalliset intressit” tunnustetaan sopimuksessa.
Sopimus koskee niin sanottuja tavanomaisia aseita, koska kemiallisista, biologisista ja ydinaseista on erilliset sopimukset.
Sopimuksen alasta on lista, johon kuuluvat panssarivaunut, panssaroidut taisteluajoneuvot, tykit, taistelulentokoneet, taisteluhelikopterit, sotalaivat, ohjukset ja niiden laukaisualustat sekä kevyet ja pienaseet.
Esimerkiksi aseistetut lennokit eivät ole listalla. Tiettävästi Yhdysvaltain vaatimuksesta sopimusluonnoksesta pudotettiin kohta, jonka mukaan lista olisi vain minimitaso.
Yhdysvallat vastusti myös ammusten viennin ottamista sopimukseen. Se tuli sinne, mutta arvostelijoiden mielestä vesitetyssä muodossa.
Parin vuoden ratifiointi
Sopimus astuu voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun 50 maata on ratifioinut sen. Ratifiointeja aletaan ottaa vastaan kesäkuun 3. päivästä lukien. Asiantuntijat arvioivat prosessin vievän pari vuotta.
Sopimus koskee vain ratifioineita maita. Niiden on itse arvioitava, mitkä eivät ole soveliaita vientimaita. Niiden on raportoitava aseviennistään ja valvottava aseiden välittäjiä.
Kolme sopimusta vastaan äänestänyttä maata olivat Iran, Pohjois-Korea ja Syyria. Ne kaikki ovat aseidenvientikiellossa.
Maailman suurin aseiden viejä Yhdysvallat äänesti sopimuksen puolesta.
Ratifiointi ei ole läpihuutojuttu senaatissa, sillä Kansallinen kivääriyhdistys (NRA) painostaa äänestämään vastaan, vaikka sopimus ei puutukaan maansisäiseen asekauppaan.
Toiseksi suurin asekauppias Venäjä äänesti tyhjää. Perusteluna oli muun muassa se, ettei sopimus erikseen kiellä aseiden myymistä ”ei-valtiollisille toimijoille” kuten kapinallisjärjestöille. Taustalla voi nähdä vaikkapa Syyrian tilanteen, jossa Venäjä aseistaa hallitusta ja eräät muut kapinallisia.
Myös viejälistan seuraava, Kiina, äänesti tyhjää.
”Merkittävä askel”
Sopimuksen puolesta pitkään kampanjoinut Amnesty International pitää tulosta merkittävänä askeleena hirmuhallitsijoille menevien asevirtojen patoamisessa.
”Sopimuksen ytimessä ovat ihmisoikeudet”, sanoi Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson tiedotteessa. Hänen mukaansa kaikkea ei saavutettu, mutta sopimus sisältää monia vahvoja sääntöjä.
Myös esimerkiksi Kansainvälinen Punainen Risti ja Oxfam tervehtivät sopimusta ilolla.
Oxfam uskoo, että sopimuksella on ennalta ehkäisevä vaikutus, kun tähän saakka asevientikieltoja on asetettu vasta humanitaarisen kriisin keskellä.
Kaikki kansalaisjärjestöt eivät olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Brittiläisen CAAT:in (Campaign Against Arms Trade) mielestä olisi ollut parempi, ettei sopimusta olisi syntynyt lainkaan, koska vesitetty kompromissi ”vain legitimoi asekaupan”.
”Ei hillitse asevientiä”
Sopimus tunnustaa ”legitiimit poliittiset, turvallisuuteen liittyvät, taloudelliset ja kaupalliset intressit kansainvälisessä asekaupassa”.
CAAT:in mielestä sopimuksella ei ole tarkoituskaan hillitä asekauppaa. Siitä tulee tehoton eikä se estä aseiden viemistä ihmisoikeuksien rikkojille.
CAAT ei usko, että sopimus mitenkään vähentäisi esimerkiksi Britannian asevientiä Saudi-Arabialle tai muille Persianlahden autoritaarisille maille.
Sopimusta on arvosteltu myös porsaanrei’istä. Valtiot voivat raporteissaan jättää pois ”kaupallisesti arkaluontoiset tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tiedot”.
Samoin toimeenpano on herättänyt arvelua. Mitä tapahtuu, jos joku merkittävä valtio tai sen liittolainen rikkoo sopimusta?
Pitkään neuvoteltu
Asekauppasopimuksesta on neuvoteltu vuodesta 2004 lähtien. Yhdysvallat tuli tosissaan mukaan vasta Barack Obaman kaudella. Kuitenkin vielä viime kesänä Yhdysvallat kaatoi viime hetkellä sopimuksen; Obama ei halunnut ottaa riskiä ennen presidentinvaaleja.
Persianlahden maista vain Arabiemiraatit äänesti sopimuksen puolesta. Saudi-Arabia, Qatar, Bahrain, Kuwait, Oman ja Jemen äänestivät tyhjää.
Latinalaisesta Amerikasta tyhjää äänestivät Bolivia, Ecuador, Kuuba ja Nicaragua. Bolivian mukaan sopimus ei hillitse suuryhtiöiden voitontavoittelua konfliktien avulla.
Venezuela ei voinut äänestää, koska sen jäsenmaksu YK:lle on rästissä.
Suurin osa Afrikan maista kannatti sopimusta. Tyhjää äänestivät Angola, Egypti, Sudan ja Swazimaa – Angolan edustaja tosin tiettävästi painoi vahingossa väärää nappia.
uutiskirje 
