Sosiologi Matti Virtanen ihmettelee hallituksen tutkimusrahan jakoa. Hän kirjoittaa Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogissaan hallituksen maaliskuisesta, ällistyttäväksi kuvaamastaan kehysriihipäätöksestä, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisilta tutkimuslaitoksilta leikattiin vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Muiden ministeriöiden alaisilta laitoksilta menoja ei leikattu.
Leikkaus koskee muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Työterveyslaitosta ja Säteilyturvakeskusta.
– Sattumoisin valtioneuvoston itse rahoittaman tutkimustoiminnan harjoittamiseen ilmestyi lisäyksenä sama summa, 30 miljoonaa. Tätä hallituksen tutkimustoimintaa vetää ja koordinoi valtioneuvoston kanslia, siis pääministerin putiikki, Virtanen kirjoittaa.
Oltiinko tietoisia?
Virtanen kysyy myös, ovatko muut hallituspuolueet olleet jyvällä siitä, mitä tuli päätettyä.
– Näin suuri päätösvallan siirto tutkimustoiminnan ohjaamisessa on periaatteellisesti todella olennainen asia, hän kirjoittaa.
– Halutaanko tutkimuksellisesti itsenäisiä ja päteviä tutkimuslaitoksia vai hallituksen politiikan tutkimuksellisesti silattuja mainostoimistoja?
Valtiontalouden kehykset vuosille 2014—2017 -julkaisussa todetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kohdalla, että ministeriön osuus hallituksen 500 miljoonan euron nettosopeutuksesta on menoleikkausten osalta noin 233 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen ja tämä sisältää muun muassa hallinnonalan sektoritutkimukseen kohdistuvana säästönä 30 miljoonaa euroa.
Vastaa 600 irtisanomista
Virtasen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuslaitosten luottamusmiehet ovat kauhistuneet.
– Ja syystä. 30 miljoonan leikkaus merkitsisi laskennallisesti ainakin 600, kerrannaisvaikutuksineen ehkä jopa tuhannen henkilön irtisanomista, Virtanen arvioi.
Hän arvelee pääministerin voivan todeta, että kyseiset tutkimuslaitokset voivat kilpailla hallituksen tutkimushankkeista siinä missä muutkin. Tällöin ne olisivat saman tutkimuksellisen arvioinnin kohteena kuin muutkin tutkimusta tekevät tahot. Häntä tämä ei kuitenkaan vakuuttaisi.
– Jos hallituksen hankkeita aiotaan jatkossakin arvioida ”ihan normaalein perustein”, miksi tämmöinen 30 miljoonan euron hankkeista päättäminen sitten halutaan siirtää sosiaali- ja terveysministeriöltä ja sen sektorilaitoksista valtioneuvoston kanslialle?, Virtanen kysyy.
– Jokin motiivi päätöksen taustalla lienee. Ja miksei muiden ministeriöiden laitosten osalta samaa tarvetta nyt esiintynyt?
Virtanen on Yhteiskuntapolitiikka-lehden pitkäaikainen, nyt jo eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja.
Surkuhupaisaa
Virtanen ei ole läheskään ainoa, joka on nyt nostanut esille tutkimusrahoituksen ihmeellisiä kuvioita. Muiden muassa Kelan tutkimusosaston osastopäällikkö Olli Kangas otti asiaan kantaa blogissaan maaliskuun lopussa.
Hän arvioi sektoritutkimuslaitoksia koskevien leikkausten johtavan irtisanomisiin.
– On sinälleen surkuhupaisaa, että Kataisen hallitus perustelee sektoritutkimusuudistusta (joka siirtäisi 30 miljoonaa suoraan Valtioneuvoston kanslian päätettäväksi ja 200 miljoonaa kohdennettaisiin hallituksen määrittämiin ’strategisiin’ tutkimuskohteisiin) sillä, että uudistuksella saadaan tutkimustietoa ns. näyttöön perustuvan politiikanteon pohjaksi, Kangas kirjoitti.
Hän paheksui leikkausuutisten ajoittamista juuri pääsiäisen alle.
– On paljon tietoa siitä, miten YT-neuvottelujen ja leikkausuutisten ajoittaminen vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja siitä, millaista on oikeanlainen ja oikea-aikainen tiedottaminen. Poliittinen koneisto ei näiltäkään osin osaa tai ei halua hyödyntää tutkimusta vaan luottaa omaan poliittiseen näkemykseensä. Tällaisessa tilanteessa vaara on, että sektoritutkimusuudistus ei tuotakaan näyttöön perustuvaa politiikkaa, vaan politiikkaan perustuvaa näyttöä. Tästähän meillä on jo näyttöä!
Sama summa pääministerin kanslialle
Arvio siitä, että tutkimuslaitoksista leikattava 30 miljoonaa euroa siirtyy valtioneuvoston kanslian valvontaan, perustuu jo syyskuussa julkistettuun, valtion tutkimuslaitosten rahoitusta pohtineen työryhmän ehdotukseen, jonka mukaan sama summa korvamerkittäisiin vuosittain valtioneuvoston kanslian jaettavaksi.
Alivaltiosihteeri Timo Lankisen johtaman työryhmän ehdotuksen mukaan rahat koottaisiin valtion tutkimuslaitosten tutkimusvaroista. Raha olisi hallituksen käytössä ”päätöksentekoa välittömästi palvelevaan tutkimukseen”. Tutkimusten tilauksista vastaisi valtioneuvoston eli pääministerin kansliassa toimiva elin.
Tieteentekijöiden liitto tyrmäsi ehdotuksen heti.
– Nopeasti tuotetut, ilman kilpailua toteutetut tutkimukset eivät välttämättä täytä laadullisia kriteereitä, liitto sanoi kannanotossaan.
Liitto arvioi lisäksi, että ehdotettu hallituskauden mittainen rahoitusperiodi soveltuu huonosti tieteellisen tutkimuksen pitkäjänteisyyteen.
Asian käsittely on kesken, mutta uudistusten on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.
uutiskirje 
