Suomen EU-jäsenyydellä on ollut keskeinen rooli siinä, että työn ja perheen yhteensovittaminen on määritelty Suomessa uudella tavalla työelämän asiaksi.
Työmarkkinoilta odotetaan joustoa ja valinnanvapautta, joka mahdollistaa ansiotyön vastinparin, perhe-elämän, hoitamisen. Perhemyönteistä työpaikkakulttuuria ovat juurruttaneet niin Euroopan sosiaalirahaston projektit kuin suomalaiset työmarkkinajärjestöt.
Viime vuosina perhevapaapolitiikassa on kiinnitetty huomiota miesten tapaan yhdistää työ ja perhe. Se on osoittautunut toimivaksi, vaikka osa yhteensovittamista tukevista toimista kohdistuu edelleen naisiin ja vahvistaa äitien asemaa ensisijaisina hoivaajina. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten kotihoidon tuki ja osa työelämän kehittämisen hankkeista.
Tulokset sisältyvät Kirsi Erärannan väitöstutkimukseen Taloudellinen, sukupuolittunut ja transnationaali sosiaalinen – Hyvinvointihallinnan muutos ja kysymys työn ja perheen yhteensovittamisesta. Väitös tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina. Eräranta tutki väitöskirjassaan hallinnollisia ja poliittisia asiakirjoja 1980-luvulta nykypäivään.
Talouspuhe lisääntynyt
Työn ja perheen yhteensovittaminen on keskeinen hyvinvointipolitiikan kysymys Suomessa, Euroopan unionissa ja OECD:ssä. Yhteensovittamisen tukeminen on nähty yhtenä tehokkaimmista keinoista lisätä syntyvyyttä ja vanhempien työllisyyttä sekä parantaa näin tulevaisuuden työvoiman tarjontaa ja sosiaaliturvajärjestelmien taloudellista kestävyyttä.
Kolmekymmentä vuotta sitten, pohjoismaisen hyvinvointivaltion kulta-aikana, perhepolitiikan tavoitteena oli muun muassa perheiden arkielämän ja sukupuolten välisen tasa-arvon parantaminen. Edeltävien vuosikymmenten tapaan kodin ja työn rinnalla korostuivat yhteiskunnallinen osallistuminen ja vapaa-aika.
Näiden päämäärien rinnalle on 1990-luvulta alkaen nostettu työllisyys- ja taloustavoitteita. Aiemmat tavoitteet, kuten työntekijöiden hyvinvointi, ovat yhä useammin välineitä taloudellisen hyödyn saavuttamiseen. Samalla mukaan on tullut markkinainstrumentteja, kun vuonna 1997 käyttöön otetut yksityisen hoidon tuki ja kotitalousvähennys loivat pohjaa kotisiivous- ja hoivapalveluiden kaupallisille markkinoille.
uutiskirje 
