Suomella paljon pelissä
Energiaintensiivisenä taloutena Suomella on paljon pelissä, kun EU:ssa ensi syksynä sorvataan uusia ilmastopolitiikan tavoitteita vuoteen 2030. Nykyiset vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet eivät kelpaa elinkeinoelämän mielestä pohjaksi uusille tavoitteille.
– EU:n ilmastopolitiikan sekavuus on korjattava ja ohjauskeinot on tehtävä yksinkertaisiksi, kiteyttää Elinkeinoelämän keskusliiton energia- ja ilmastopolitiikasta vastaava johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala.
Olennaista EK:n mukaan on, ettei talouskriisin kurimuksessa kamppaileva EU tee ilmastopolitiikallaan hallaa yritysten kilpailukyvylle.
Pohjaksi uusien tavoitteiden asettamiselle elinkeinoelämä haluaa EU:n tekevän kriittisen arvion harjoitetun energia- ja ilmastopolitiikan tuloksista. Tulokset eivät ole EK:n mielestä häävit.
Sekavuus syö tehoa
EU:n vuoteen 2020 ulottuvia energia ja ilmastopolitiikan 20 – 20 – 20-tavoitteita EK pitää ristiriitaisina.
Niiden mukaan kasvihuonepäästöjä vähennetään 20 prosentilla, uusiutuvan energian osuutta nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla.
EK:n johtavan energia- ja ilmastoasiantuntijan Mikael Ohlströmin mukaan rinnakkaiset aja päällekkäiset tavoitteet ovat mitätöineet EU:n ilmastopolitiikan tehoa ja lisännyt kustannuksia. Se on hänen mukaansa johtanut myös uusiutuvan energian tukikierteeseen.
Ohlström korostaa EU:n jääneen yksin sääntelyvetoisessa ilmastopolitiikassaan. Ongelmaa hänen mukaansa vielä korostaa, että energia- ja kilpailunäkökohdat ovat jääneet ilmastokysymysten varjoon.
Kaikki voittavat
EK:n mielestä tavoitteeksi pitää asettaa ilmastonmuutoksen torjunta kustannustehokkaasti ja globaalisti. Ilmastopolitiikan tulee EK:n mukaan olla globaalia, koska EU ei voi yksin maailman ilmasto-ongelmia ratkaista. Unionin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on kahdeksan prosenttia.
Rinnakkaisten tavoitteiden sijaan EK haluaa yhden selkeän ja sitovan ilmastotavoitteen, joka on kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen.
Useiden rinnakkaisten ohjauskeinojen sijaan on EK:n mielestä asetettava yksi ohjauskeino, päästökauppa. Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla voidaan kehitystä ohjata veroilla, tuilla, sopimuksilla ja sääntelyllä.
Ohlströmin mielestä EK:n mallin seurauksena kaikki voittavat: päästöt vähenevät globaalisti, yrityksille muodostuu tasavertaiset kilpailuedellytykset ja lisäksi puhtaan teknologian cleantechin avulla saadaan talouskasvua.
lehti 