Huono-osaisuus otetaan huomioon Helsingissä ja Espoossa, kun kouluille jaetaan rahaa. Huono-osaisuuteen perustuva taloudellinen tuki on kuitenkin pientä. Tämä käy ilmi tuoreesta, huono-osaisuuden vaikutusta koulujen rahoitukseen selvittäneestä tutkimuksesta.
Pieniä eroja
Tutkimustulosten mukaan kuntien käytännöt ylipäätään koulujen rahoittamisessa vaihtelevat ja se näkyy myös koulun lähialueen huono-osaisuuden yhteydessä rahoitukseen.
Tutkijoiden Timo Kauppisen ja Venla Berneliuksen selvitys koski Espoota, Helsinkiä, Vantaata ja Turkua.
Erityisesti Helsingissä ja Espoon alakouluissa koulujen rahoitus on yhteydessä alueellisen toimintaympäristön haastavuuteen, kun taas Vantaalla ja Turussa yhteys on heikko. Tyypillisesti tukisummat ovat kuitenkin pieniä eivätkä ne muodosta merkittävää osaa koulujen rahoituksesta.
Niissä kunnissa, joissa rahoitusta painotetaan huono-osaisuuden perusteella, se näyttää selittyvän ennen muuta maahanmuuttajataustaisten ja erityisopetuksessa olevien oppilaiden myötä tulevalla lisäresursoinnilla. Tuki kohdentuu ensisijaisesti erityisryhmien opetukseen.
Koko koulun ongelma
Tuloksissa korostuu kuitenkin se, että huono-osaisten alueiden haasteet koskevat koko kouluyhteisöä, jolloin erityisryhmille suunnattu lisäresurssi ei välttämättä riitä koulun moniulotteiseen tukemiseen. Lisäksi erityisryhmille suunnattu tuki jättää huomiotta ne huono-osaisten alueiden koulut, joissa ei opiskele erityisryhmiin kuuluvia oppilaita.
– Koulut, jotka toimivat muita heikommassa asemassa olevalla alueella, tarvitsevat erityistä ja riittävää tukea takamatkan kuromiseksi, toteaa opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.), jolle tutkimus luovutettiin torstaina.
Alueellista huono-osaisuutta kuvattiin selvitystä varten laaditulla mittarilla, joka otti huomioon enintään perusasteen suorittaneiden osuuden, alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien osuuden alueen asukkaista ja työttömyysasteen.
Rahaa ympäristön perusteella
Opetusministeriön virkamiesryhmä esitti joulukuussa keinoja oppimistulosten eriytymisen pysäyttämiseksi kuntien sisällä ja niiden välillä. Ehdotus liittyy tavoitteeseen koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi joulukuussa 2012.
Gustafssonin mukaan tavoite tulisi näkyä siinä, että valtionosuusuudistuksessa perusopetuksen rahoitus perustuisi nykyistä enemmän koulujen toimintaympäristöä kuvaaviin mittareihin.
lehti 