Valtion Työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto kaipaa valtion töiden uudelleenjärjestelmistä.
– Tarvitaan itsepalvelutyyppisiä ratkaisuja, joihin verohallinto on jo päässyt. Siellä on luotu verkkoon järjestelmät, joilla ihmiset voivat tehdä veroilmoituksen heille sopivana aikana.
Metsäpellon mielestä vastaavia itsepalvelumalleja voisi rakentaa esimerkiksi lupa- ja valvonta-asioihin.
– Asiakkaan eli luvan hakijan aktiviteettia pitää lisätä. Hakemusten pitäisi tulla valmiimpina, etteivät viranomaiset joudu ohjaamaan hakijaa kädestä pitäen, elokuun alussa eläkkeelle jäävä Metsäpelto esittää.
Valtio on suosittu työnantaja
Valtion virkamiesten ja työntekijöiden määrä on vähentynyt 1980-luvun puolivälin runsaasta 220 000:sta tämän hetken runsaaseen 80 000:een.
Mikä valtiotyönantajan rooli on jatkossa?
– Meidän palvelumme ovat yhteiskunnan ydintä. Työnantajana me edustamme virastoja eikä minusta ole ongelma, että virastojen ja henkilöstön määrä vähenee.
Kuka työt tekee, kun väki koko ajan vähenee?
– Tämä hoidetaan järjestelemällä työt uudelleen.
Kilpailu osaavasta ja pätevästä henkilöstöstä kiristyy koko ajan. Metsäpelto ei ole tästä huolissaan.
– Valtio on ollut viime vuosina houkutteleva työnantaja, itse asiassa koko 2000-luvun halutuimpien työpaikkojen kärkipäässä.
Metsäpellon nollasopimus ei onnistunut
Metsäpelto ei tunnustaudu sen enempää tupo- kuin liittokierrosmieheksikään. Määrällisesti hän kertoo neuvotelleensa enemmän keskitettyjä sopimuksia.
Keväällä yritettiin keskitettyä, mutta päädyttiin liittokierrokseen. Metsäpelto ei halua pohtia, kumpi olisi ollut valtiotyönantajan kannalta parempi
– Odotan mielenkiinnolla, milloin meillä tapahtuu todellisia muutoksia palkanmuodostuksessa. Milloin siirrymme enemmän paikallisiin sopimuksiin, Metsäpelto pohtii ja vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin.
– Ruotsissahan palkanmääritys on henkilökohtainen. Koska siellä järjestelmää on sovellettu kohta 20 vuotta, luulisin, että meilläkin seurataan Ruotsin mallia.
Suomessa valtiolla on virastokohtaiset palkkataulukot, mutta sopimuskorotukset ovat ja tulevat Metsäpellon mukaan jatkossakin olemaan samantasoiset.
– Kyllä me olisimme valmiit luopumaan yleiskorotuksista.
Työmarkkinajohtajana vuodesta 1994 toiminut Metsäpelto muistaa uraltaan parhaiten ensimmäisen sopimuksensa vuodelta 1995.
– Se oli liittokierros. Lama oli päättynyt ja oli kovat paineet tehdä nollaratkaisu. Kun sitä ei saatu, piti neuvotella mahdollisimman edullinen ratkaisu, Metsäpelto muistelee.
– Silloin jännitti tosi kovasti, mutta olin tyytyväinen sopimukseen.
lehti 