Mansikka ei ole marja
Puutarhamansikka on saatu risteyttämällä virginianmansikka ja chilenmansikka. Puutarhamansikasta syödään sen turvonnut, punainen ja makea kukkapohjus.
Tavallisessa kielenkäytössä mansikkaa pidetään marjana. Kasvitieteessä käytetyn määritelmän mukaan se on kuitenkin epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa.
Kukkapohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen irtoavaksi pohjushedelmäksi.
Kypsät mansikat ovat punaisia, raakoina valkoisia tai vihreitä. Puutarhamansikan varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla.
Puutarhamansikka on monivuotinen, rönsyjä kasvattava ruohovartinen kasvi. Se on usein levinnyt viljelyjäänteeksi tai viljelykarkulaiseksi pihoihin, puutarhoihin, tienvarsille ja kaatopaikoille.
Mansikoiden viljelyala Suomessa on noin 3 000 hehtaaria. Ylivoimaisesti yleisin lajike on Polka, josta kaukana jäljessä tulee Honeoye.
Lähde: Wikipedia
Lämmin alkukesä on vauhdittanut mansikan satokauden alkua reilulla viikolla viime vuosiin verrattuna. Ensimmäiset harson alla kasvaneet mansikat ovat olleet markkinoilla jonkin aikaa. Erikoiskonsulentti Tuija Tanska Hedelmän ja Marjanviljelijäin liitosta uskoo, että toreilla on kotimaista marjaa on saatavilla juhannukseksi kysyntää vastaavasti.
Tanskan mukaan kotimainen mansikka syrjäyttää satosesonkinsa aikana selvästi tuontimarjan.
Täysi satokausi alkaa jo juhannuksen jälkeisellä viikolla. Mansikan satokaudesta tullee lyhyt, mikäli säät pysyvät lämpiminä. Pakastusta ja säilöntää varten on oltava ajoissa liikkeellä, jos mielii saada mansikkaa talven varalle, varoittaa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto
Helteet alentaneet satoennustetta
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto arvioi, että mansikkaa kypsyy noin 10–12 miljoonaa kiloa. Sato on lähes normaalin vuoden määrä.
Viljelijän keskimääräinen sato liikkuu 4-5 tonnin vaiheilla. Ennätyssadosta voidaan puhua, kun päästään yli kymmenen tonnin. Viljelijä saa mansikkakilosta Tervon mukaan suunnilleen puolet marjan torihinnasta.
Helteiset säät ehtivät nipistää satotoiveita sen verran, että aivan normaaliin satomäärään ei ylletä. Ennustetta tarkennetaan juhannuksen jälkeen vallitsevan säätilanteen mukaan. Tervon mukaan helteet pienentävät marjan kokoa.
Ensimmäisinä poimintakuntoon ovat kypsyneet Etelä-Suomen pelloilla kasvaneet marjat, mutta myös sisämaassa ollaan pääsemässä vauhtiin. Normaalisti satokausi alkaa maan eteläosissa reilun viikon aikaisemmin, mutta tänä vuonna ero on vain muutamia päiviä.
Sisämaassa on ollut alkukesällä helteisempää kuin rannikkoalueilla. Mansikkaa on Tanskan mukaan tullut jo Pohjois-Savon Tervon kuntaa myöten.
Sadosta odotetaan tässä vaiheessa laadultaan hyvää. Aurinko on kypsyttänyt mansikat makeiksi ja aromikkaiksi.
Alkuperämaan oltava näkyvissä
Jos on kiinnostunut siitä, missä maassa suuhun vietävä mansikka on viljelty, kannattaa tarkastaa myyntipaikalta tai laatikosta tuotteen alkuperämaatiedot. EU:n määräysten mukaan mansikan alkuperämaamerkinnän pitää olla selvästi esillä jokaisella myyntipaikalla, joko marjalaatikossa tai tuotteen välittömässä läheisyydessä.
Lisäksi laatikoissa tulee olla viljelijän tai pakkaajan nimi ja osoite. Epätarkkuudet alkuperämaan ilmoittamisessa ovat tyypillisiä nimenomaan alkusadon aikaan.
Mansikka ei ole marja
Puutarhamansikka on saatu risteyttämällä virginianmansikka ja chilenmansikka. Puutarhamansikasta syödään sen turvonnut, punainen ja makea kukkapohjus.
Tavallisessa kielenkäytössä mansikkaa pidetään marjana. Kasvitieteessä käytetyn määritelmän mukaan se on kuitenkin epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa.
Kukkapohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen irtoavaksi pohjushedelmäksi.
Kypsät mansikat ovat punaisia, raakoina valkoisia tai vihreitä. Puutarhamansikan varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla.
Puutarhamansikka on monivuotinen, rönsyjä kasvattava ruohovartinen kasvi. Se on usein levinnyt viljelyjäänteeksi tai viljelykarkulaiseksi pihoihin, puutarhoihin, tienvarsille ja kaatopaikoille.
Mansikoiden viljelyala Suomessa on noin 3 000 hehtaaria. Ylivoimaisesti yleisin lajike on Polka, josta kaukana jäljessä tulee Honeoye.
Lähde: Wikipedia
uutiskirje 
