Metsästä elantoa Nepalin köyhille

Nepalin valtio kannustaa syrjäseudun asukkaita hyödyntämään ympäröivää luontoa. Moni perhe saa nyt toimeentulonsa esimerkiksi luutien valmistuksesta.

Nepalin pinta-alasta 40 prosenttia on metsää, mutta laajat alat on hakattu tai kulotettu. Huonokuntoisia metsiä annetaan nyt köyhien käyttöön. Vuokra-aika on 40 vuotta, mutta maksua ei peritä.

Vuonna 2005 alkaneen hankkeen piirissä on 28 000 hehtaaria metsää, ja mukana olevista 58 000 perheestä muodostuu 6 000 osuuskuntaa.

Monikäyttöinen ruohokasvi

Jhirubas sijaitsee 300 kilometrin päässä pääkaupungista Katmandusta. Seudun raiskioilla aloitettiin vuonna 2009 bambua muistuttavan amresu-ruohon viljely. Luutaruohoksi kutsutun kasvin kukinnoista valmistetaan lakaisuvälineitä.

Amresua kasvaa nyt Jhirubasissa 246 hehtaarin alalla. Niukalla vedellä ja jyrkillä rinteillä pärjäävä kasvi torjuu samalla eroosiota.

Kyläläiset sitovat kukista luutia, jotka paikallinen välittäjä myy eteenpäin. Amresun lehdet kelpaavat karjan ravinnoksi ja varret polttoaineeksi.

– Kuluneen vuoden aikana ansaitsimme liki 30 000 euroa, ja tulot kasvavat joka vuosi, Kauledandan kylän osuuskunnan sihteeri Navindra Thapa Magar kertoo.

Naisten voimin

Hanke toi kylän 246 perheelle 120 euron lisätulon, jolla voi ostaa ruokaa satokausien välillä. Kylässä kasvatetaan maissia, vehnää, perunaa, hirssiä ja vihreitä vihanneksia. Aiemmin perheiden vuosiansio jäi alle 60 euroon ja ruoasta oli ajoittain pulaa.

Nepalin metsäministeriö ja hanketta tukeva YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO opastavat viljelijöitä siirtymään peltometsäviljelyyn, jossa kasvatetaan puita ja muita kasveja rinnakkain.

Naisilla on aktiivinen rooli hankkeessa, sillä Jhirubasista on lähtenyt paljon miehiä muualle työnhakuun.

Bom Bahadur Thapa, 40, myöntää, että työ on raskasta, kun pensasto on raivattava käsin ennen ruohon istuttamista, ja kukat poimitaan myös käsin.

– Sopii toivoa, että miehet osallistuvat enemmän eivätkä lähde muualle, hän sanoo.

Ensimmäinen traktori

Tieto hankkeen menestyksestä on jo saanut muualle hankkiutuneita palaamaan. Myös ensimmäinen traktori on hankittu kyläläisten yhteisostona.

Amresusta saatavan rehun ansiosta moni perhe on lisännyt karjaansa parista vuohesta tusinaan. Luutakaupan menestys on innoittanut perheitä myös kokeilemaan kardemumman tai inkiväärin kaupallista viljelyä.

Viljelijät arvioivat, että hanke saavuttaisi omavaraisuuden viidessä vuodessa. Ilmaisia siemeniä ja koulutusta tuonut FAO:n ja Kansainvälisen maatalouden kehitysrahaston (Ifad) tuki kuitenkin päättyy jo tämän vuoden lopussa.