Heinäkuun alusta voimaan tullut vanhuspalvelulaki takaa, että vanhukset saavat tarvittaessa riittävästi hoitopalveluita kotiin. Ikääntyneille eli 63-vuotiaille tulee järjestää terveystarkastukset.
Osaavasta henkilöstä on kuitenkin pulaa. Myös palvelutarpeen kartoituksen pelätään jäävän hyväksi pyrkimykseksi.
– Subjektiivinen hoito-oikeus olisi ollut parempi vaihtoehto. Henkilökohtainen palvelusuunnitelma ei vielä takaa itse palveluita. Voi käydä niin, että palveluita karsitaan kuntien taloustilanteiden mukaan, Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten sanoo.
Vanhuspalvelulailla halutaan taata, että vanhukset voivat asua kotonaan entistä pidempään. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö pitää kotipalveluiden saatavuutta isona ongelmana.
– Se on akilleen kantapää. Kotipalveluihin pitää saada lisää voimavaroja.
Kuntaliiton mukaan kotihoidon palveluiden määrä ei ole kasvanut muutamaan vuoteen. Kotiin vietävien palveluiden määrän olisi pitänyt lisääntyä jo nykytarpeen perusteella. Toisaalta kansainväliset hoito- ja hoivayhtiöt ovat tulossa hanakasti mukaan eläkeläisten kotipalveluihin.
– Palvelut pitää saada pelaamaan. Se on ensisijaista. On toinen asia, miten se järjestetään, Kivistö toteaa.
”Kuntien on tehtävä arvovalintoja”
Kovissa talousvaikeuksissa olevat kunnat joutuvat päättämään, mille ikäryhmälle vanhuspalvelut osoitetaan. Kivistön mielestä yli 75-vuotiaiden palvelutarve pitää selvittää ensisijaisesti.
– Tästäkin ikäluokasta suurin osa on hyväkuntoisia. Yli 75-vuotiaista laitoshoidossa on noin kolme prosenttia ja kaikki palveluasuminen mukaan laskien toistakymmentä prosenttia.
Eläkkeensaajien toiminnanjohtaja Timo Kokko epäilee, ettei arvioitu 151 miljoona vuodessa riitä.
– Kunnat joutuvat tekemään vaikeita arvovalintoja.
Toisaalta ennaltaehkäisy vähentää menoja tulevaisuudessa, toisaalta sairaat pitää hoitaa. Samaan aikaan pitäisi huolehtia hoidon laadusta.
– On aika raadollista, että hoitajalla on kymmenen minuuttia aikaa antaa lääkkeet, mutta ei yhtään aikaa vanhuksen kanssa seurusteluun.
Kokko laittaa suuren painon vanhusneuvostoille.
– Ne ovat paljon vartijoina. Jokaiseen vanhusneuvostoon pitää saada kunnon edustus eläkeläisjärjestöistä.
Vanhuslaista isot haasteet terveydenhuollolle
Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Nemlander muistuttaa, että kunnissa on jo nyt pulaa terveydenhuoltohenkilöstöstä. Vuoden 2015 alusta kuntien tulee tarjota ikääntyneiden hoitoon riittävästi erityisasiantuntemusta, muun muassa geriatrian, lääkehoidon ja ravitsemuksen alalta.
– Määräaikaan on enää puolitoista vuotta. Kunnille on varsin työlästä selvitä annetusta aikataulusta. Hoitohenkilökunnasta on jo pulaa, eikä asiantuntemusta rakenneta kovin nopealla aikataululla.
Nemlander huomauttaa, että kunnat ovat hoitaneet vanhuspalveluita eri tahtia. Toisilla on paremmat käytänteet ja rakenteet kuin toisilla. Myös voimavarat vaihtelevat suuresti.
– Varattomampien kuntien pitää karsia joistain muista toimista, että nämä uudet velvoitteet voidaan hoitaa.
lehti 