Osansa välirikkoon kantoi kaksi veljestä, Konstantinos Filosofi, joka paremmin tunnetaan munkkinimestä Kyrillos ja vanhempi veli Methodios. Kumpikin oli kotoisin Kreikan Makedoniasta. Vuonna 863 tai 864 he saapuivat Keski-Euroopan slaavien alueille, nykyiseen Slovakiaan ja Tšekinmaan Moravaan (Määriin).
Bysantin keisarin matkaan lähettämät veljekset toivat mukanaan luomansa slaavikirjaimiston. Jo parin vuoden kuluttua kirjoitettu slaavi alkoi uhata läntistä latinaa.
Vuonna 2013, tasan 1 150 vuotta myöhemmin, Unescon julistamana Kyrilloksen ja Methodioksen juhlavuotena Tšekin alueella ”itä” ja ”länsi” riitelevät jälleen.
Slaaviapostolien kunniaksi vietetään 1 150-vuotisjuhlia.
Tällä kertaa karkeana karikatyyrina. Tšekin poliittisessa kriisissä ensi viikolla lopullisesti kaatuva oikeistohallitus edustaa katolista läntistä, mutta ei enää roomalaista, vaan pikemminkin Sisilian palermolaista mafiakulttuuria.
Lännen kannattajat taas syyttävät vasemmistolaista presidenttiä Milos Zemania itäsympatioista. Huhumylly valehtelee edelleen, että miehen kampanjat maksoi Venäjän Lukoil, että perustuslain venytys on putinilaisen järjestyksen luomista ja että uudet jättiydinreaktorit tilataan Venäjältä.
Slaaviapostolien juhlaa
Tänään perjantaina Tšekissä ja Slovakiassa vietetään valtiollista uskonnollista juhlaa slaaviapostolien Kyrilloksen ja Methodioksen kunniaksi. Katolinen kirkko odottaa ennätyksellistä osanottoa pyöreiden vuosien 863–2013 -tapahtumaan, vaikka uusi paavi lähettääkin vain kroatialaisen edustajansa.
Ortodoksit Tšekissä, Slovakiassa ja muissa slaavimaissa ovat jo juhlineet tai juhlivat omaan tahtiinsa. Kirkkokunnat tietysti tähdentävät pyhien miesten työn uskonnollista merkitystä. Nimitettiinhän heidät vuonna 1980 Määrin ja koko Euroopan suojeluspyhimyksiksi.
Maallistuneet tšekit ja slovakit kommunisteja myöten taas huomioivat ennen kaikkea veljesten kulttuurisen panoksen. Heidän ansiostaan kansankielinen slaaviliturgia nousi jo 800-luvulla kreikan ja latinan (ja heprean) rinnalle. Veljesten oppilaat loivat muinaiskirkkoslaavista pohjaa kaikille slaavikielille.
Edelleenkin jokainen yliopistoissa slavistiikkaan perehtyvä joutuu aloittamaan Kyrilloksen glagolitsasta (hlaholika, hlaholice), jonka pohjalta myöhemmin syntyivät ennen kaikkea Bulgariassa kyrilliset aakkoset (cyrilika).
Kieli yhdistää slaaveja
Historioitsijat kiistelevät veljesten vaikutuksesta slaavikieliä puhuvien maiden vaiheisiin ja niiden ilmapiireihin vuosisatojen saatossa. Slaavejahan oikeastaan yhdistää ennen kaikkea ja pohjimmiltaan vain kielisukulaisuus; heidän etninen taustansa voi olla monenkirjava.
Tšekkiläinen historioitsija Dusan Trestik mursi jo kymmenen vuotta sitten myyttejä Kyrilloksen ja Methodioksen muistelussa.
Ennen kaikkea ”apostolit” tulivat alueelle, jossa kristinoppia oli saarnattu ja tunnustettu latinaksi jo pitkään. Nitran ruhtinaskunnassa oli rakennettu Keski-Euroopan ensimmäinen kivikirkko jo 828 eli parisen sukupolvea aikaisemmin. Jo silloin siis alueella oli vakiintunut seurakunta.
Trestikia ärsyttivät ne slavofiilien tulkinnat, joiden mukaan Kyrilloksen ja Methodioksen toiminta tosin rakensi siltaa idän ja lännen välille, mutta samalla patosi germaanien ikuista hinkua Drang nach Osten eli itään suuntautuneisiin vallanlaajennuspyrkimyksiin.
Trestikin mielestä Suur-Moravan ruhtinas Rastislav pyysi apua Bysantin keisarilta käytännön syistä: Passaun frankkien arkkipiispa ei kyennyt toistuvista pyynnöistä huolimatta perustamaan Rastislavin alueille omaa hiippakuntaa. Bysantin nuori hallitsija sen sijaan vastasi nopeasti ja lähetti Kyrilloksen ja Methodioksen matkaan.
Valtakiistojen pyörteissä vasta myöhemmin ruhtinas Svätopluk ja arkkipiispa Methodius saivat Suur-Moravan tunnustetuksi omana valtiona ”itsenäiseksi”. Kunnes Karpaattien kattilaan saapuneet unkarilaiset pian pystyttivät oman komentonsa.
Apostolit politiikan välineinä
Venäjällä tsaarinvallan aikaan Kyrillos ja Methodios sopivat erinomaisesti slavofiilien poliittisiin tarpeisiin.
Samoin Tšekin alueella syntynyt paavia vastustanut katolilaisuus eli uskonpuhdistaja Jan Husin nimiin vannova hussilaisuus voitiin tulkita veljesten hengessä. Presidentti Edvard Benesin itärakkaus, ”neoslavismi”, puolestaan sopi toisen maailmansodan jälkeen kommunistienkin slaaviveljeysaatteisiin.
Tämä veljeys tietysti kolhiutui Neuvostoliiton poliittisissa töppäyksissä kaikissakin slaavimaissa. Ehkä rumimmin juuri Tšekkoslovakiassa 1968.
Toisaalta tšekit ja etenkin slovakit ovat historiassaan oppineet ajattelemaan ja käyttäytymään pragmaattisemmin kuin esimerkiksi puolalaiset.
Slaaviapostoleihin, Pyhään Kyrillokseen ja Pyhään Methodiokseen liittyvien aatteiden ja myyttien valikoiman pohjalla muhii alati avoin mahdollisuus ja valinta kulttuuriseen suuntautumiseen, myös itään länttä vastaan.
Tätä nyt pelkäävät omat mahdollisuutensa korruption ja uusliberalismin suohon tuhonneet oikeistolaiset länsi-intoilijat.
Heidän asemiaan horjutti jo pitkäaikainen oikeistopresidentti Vaclav Klaus, joka arvosteli Euroopan unionia aina kun pystyi.
Vasemmistolainen presidentti Zeman on vankasti EU:n kannalla, mutta osaa taitavasti pelata Tšekille omapohjaisia edullisia lisämahdollisuuksia.
uutiskirje 
