Meksikolainen Rosalinda Dionsio, 30, vietti kaksi kuukautta sairaalassa jouduttuaan pahoinpidellyksi. Hän vastustaa kotiseudullaan toimivaa kaivosta ja uskoo aseistettujen hyökkääjien olleen kaivosyhtiön palkkaamia.
Neljä San José del Progreson kaivoksen vastustajaa on päässyt hengestään.
– Emme halua enempää kuolemia, mutta uhraamme henkemme mieluummin kuin luovumme taistelusta. Vaadimme oikeutta, sapoteekki-intiaaneihin kuuluva Dionisio julistaa.
Kanadalaisen Fortuna Silverin tytäryhtiö Cuzcatlan louhii kultaa ja hopeaa 700 hehtaarin alueella Dionision kotiseudulla, joka kuuluu Oaxacan osavaltion köyhimpiin.
San José del Progreson kuusituhantisen väestön enemmistö vastustaa kaivosta, koska se saastuttaa vettä ja maaperää.
Tuotanto kasvaa
Meksikossa on puhjennut yli 20 kaivoskiistaa viime vuosien louhintabuumin aikana. Vuoden 1992 kaivoslain nojalla on myönnetty 31 000 toimilupaa noin 300 yhtiölle. Yli 800 kaivoshanketta kattaa liki 51 miljoonaa hehtaaria. Asialla ovat enimmäkseen kanadalaiset yhtiöt.
Meksiko on YK:n tilastossa maailman johtava hopean tuottaja. Sieltä louhitaan myös merkittävä osuus vismutin, molybdeenin ja kullan tuotannosta.
Kaivosala työllisti viime vuonna suoraan 300 000 ihmistä ja muodosti kaksi prosenttia kansantuotteesta. Valtio ennustaa bkt-osuuden tuplaantuvan kuudessa vuodessa, sillä 70 prosenttia Meksikon alasta sisältää merkittäviä mineraaliesiintymiä.
Tribunaali kerää tietoa
Pysyvä kansojen tribunaali on valtioista riippumaton kansainvälinen järjestelmä, joka valvoo ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toteutumista. Sen Meksikon osasto alkoi vuonna 2011 järjestää kuulemisia, joissa kootaan tietoa eri elämänaloilta.
Tribunaalia kiinnostavat kaivosteollisuuden vaikutukset ympäristöön ja asukkaiden oikeuksiin. Sen Cuernavacan istunnossa esiteltiin muun muassa San José del Progreson tapaus.
– Uusi kaivostoiminta ei pyri kehitykseen. Se haluaa vain kerätä kullan, hopean ja muut mineraalit. Kyse on riistosta pikemmin kuin kehityksestä. Jos emme taistele vastaan, joudumme lähtemään, Méxicon autonomisen yliopiston tutkija Fernanda Campa sanoo.
Intiaanien mailla
Viime joulukuussa valtaan tullut presidentti Enrique Peña Nieton hallitus on vahvistanut edeltäjänsä kaivosyhtiöille antamat sitoumukset. Asukkaiden ja varsinkaan intiaanien oikeuksien turvaamisesta ei ole takuita, tutkijat ja aktivistit valittavat.
Meksikon 117 miljoonasta asukkaasta kuuluu alkuperäisväestöön eri lähteiden mukaan 12–30 miljoonaa. Pienempi luku on virallinen arvio, joka perustuu puhuttuun kieleen.
Tunnustettuja alkuperäiskansojen perintömaita on 28 miljoonaa hehtaaria. Vuosina 2000–2012 niistä myönnettiin kaivoslupia kahdelle miljoonalle hehtaarille. Intiaanien mukaan heiltä ei kysytty kansainvälisten sopimusten edellyttämää suostumusta.
Kaivosten tuotosta jää Meksikoon vain pieni osa. Yhtiöt maksavat toimiluvistaan vuosimaksua 0,27–6 euroa hehtaarilta. Niiden maksamista tuloveroista ei anneta tietoja.
uutiskirje 
