Syksyn työmarkkinakierroksella on pystyttävä edistämään työelämän laatukysymyksiä, sanoo kansanedustaja Jari Myllykoski. Hänen mukaansa nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa tarvitaan vuoropuhelua ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vahvistamista. Tarvitaan laaja yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken. Yhteiskunnan eheyttä ei nyt saa vaarantaa yksipuolisilla toimilla. Toivon hartaasti, että oppositio, EK ja järjestäytymätön työnantajakenttä ymmärtävät tämän, kansanedustaja kirjoittaa blogissaan.
Myllykosken mielestä työmarkkinoiden joustoa voidaan lisätä, kunhan huolehditaan myös niiden turvallisuudesta. Hän vaatii työntekijöiden työsuhdeturvan parantamista, jolloin olisi mahdollista laajentaa työnantajien ja työntekijöiden välistä paikallista sopimista. Kyse on oltava aidosta sopimisesta, ei yksipuolisesta sanelusta, painottaa Myllykoski.
Laki pidetään pilkkana
Myllykosken mielestä syksyn kolmikantaneuvottelujen pääpainon tulee olla työelämälainsäädännön kehittämisessä. ”Työnantajien kekseliäisyys ja moraalinen joustavuus ovat johtaneet siihen, että yt-lakia ja työsopimuslain liikkeen luovutuksesta koskevia kohtia kierretään ja pidetään suoraan sanoen pilkkana, kun isot työnantajat ovat ulkoistaneet irtisanomisia siirtämällä työntekijät tätä varten pienten yritysten palkkalistoille”, hän toteaa.
Toinen ajankohtainen epäkohta on tarvittaessa työhön kutsuttavien asema. Nollatuntisopimuksilla työskentelevät saavat kutsun jokaiseen työvuoroon erikseen, eikä työnantaja takaa heille minimituntimäärää ja sen mukaisia ansioita. Nollatuntisopimuksella työskentelevä ei voi tietää, onko hänellä töitä nolla vai 40 tuntia viikossa ja ovatko hänen ansionsa nolla vai 1 500 euroa kuukaudessa.
Myllykoski vaatii työlainsäädäntöä muutettavaksi siten, että työsopimukseen on aina kirjattava vähintään 18 tunnin viikoittainen työaika, josta voitaisiin poiketa vain työntekijän omasta pyynnöstä (näin mahdollistetaan esimerkiksi opiskelijoiden keikkatyöt). Myös vähimmäispalkka pitäisi kirjata lakiin selvästi euromääräisenä sen sijaan, että säädetään epämääräisesti kohtuullisesta palkasta.
lehti 