Alkavalle metsästysvuodella saa metsästää 589 ilvestä. Saaliskiintiö on huomattavasti suurempi kuin viime kaudella, jolloin kiintiö oli 440. Siitä saaliiksi saatiin 402 eläintä. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetusluonnoksen tänään.
Ilveskannan kasvu ja levittäytyminen uusille alueille viimeisen viiden vuoden aikana ollut erityisen voimakasta. Ilveskanta on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.
Kun vuonna 2008 yli vuotta vanhempia ilveksiä arvioitiin olevan 1 485-1 560, niitä oli viime vuonna jo 2 300-2 600. Viime vuodesta kannan kasvu on jatkunut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kuluvan vuoden arvion mukaan Suomessa elää vähintään 2 500-2 800 yli vuoden ikäistä ilvestä.
Tämän vuoden pennut eivät siis ole arvioissa mukana. Tuloksen taustalla on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ja Suomen riistakeskuksen metsästäjien kanssa yhteistyössä tehtyjen erillislaskentojen kautta tarkentunut pentumäärä, mikä on tarkentanut laskettujen alueiden kanta-arviota.
Suomen ilveskanta on ministeriön mielestä kasvanut niin paljon, että sitä voidaan ja on tarpeen säädellä kansallisesti kannanhoidollisella metsästyksellä, katsoo maa- ja metsätalousministeriö. Poikkeusluvat ilveksen metsästykseen myöntää harkintaa käyttäen Suomen riistakeskus. Kannansäätelyllä pyritään pitämään ilveskanta vakaana sekä säilyttämään eläinten arkuus ihmistä kohtaan.
Vaikka ilves kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin, sallii luontodirektiivin 16 artikla tämänkaltaisen kannanhoidollisen metsästyksen silloin, kun lajille on vahvistettu hoitosuunnitelma.
Tavoitteena kasvun hillintä
Maa- ja metsätalousministeriö sanoo tavoitteenaan olevan pysäyttää tänä vuonna ilveskannan voimakas kasvu, ei vaarantaa ilveskannan säilymistä elinvoimaisena. Tärkeintä olisi, että ihmisten suhtautuminen ilveksiin säilyy myönteisenä. Ilveksiä ei juuri pelätä, mutta niiden vierailut asutuksen lähellä eivät myöskään ilahduta.
Ilves käyttää ravinnokseen metsäkauriita, valkohäntäpeuroja ja metsäjäniksiä, jotka ovat tärkeitä riistalajeja. Lisäksi ilves aiheuttaa jonkin verran vahinkoa karja- ja lammastaloudelle sekä metsästyskoirille. Merkittävimmät vahingot ilves aiheuttaa porotaloudelle. Ilveksen aiheuttama laskennallinen vahinko porotaloudelle on noin 966 000 euroa vuodessa.
Vahvistettu saaliskiintiö perustuu RKTL:n tutkimuslaitoksen laatimaan populaatiomalliin, joka tuottaa ennusteen ilveskannan kehityksestä vuoteen 2016 saakka havaitun kannankehityksen ja verotusmäärien perusteella. Koska viime vuoden 16 prosentin verotus ei riittänyt pysäyttämään kannan voimakasta kasvua, siihen pyritään nyt yli 20 prosentin verotuksella. Mikäli tässä onnistutaan, ensi vuoden suurinta sallittua saalismäärää asetettaessa tämä voidaan ottaa huomioon.
uutiskirje 
