Suurin saavutus on asennemuutos
Ison-Britannian ammattiyhdistysliikkeellä on pitkä historia maahanmuuttajakysymyksissä. Menneitten vuosikymmenten rasismin sijaan maahanmuuttajia on ryhdytty houkuttelemaan ay-liikkeen aktiiveiksi.
– 1970-luvulta lähtien on havahduttu näkemään yhteiskunnan ja ay-liikkeen rasismi ja keinot pitää maahanmuuttajat huonommassa asemassa. Näitä rakenteita on ryhdytty purkamaan, yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija Tiina Ristikari kertoo.
Ristikari on tutkinut ja verrannut väitöskirjassaan Ison-Britannian ja Suomen ay-liikettä erityisesti maahanmuuttajien näkökulmasta. Suuri ero on yhteiskuntarakenteessa: Ison-Britannian luokkayhteiskunta ei edistä tasa-arvoa. Suomen yhteiskunta puolestaan perustuu tasa-arvon ihanteelle.
Jotta maahanmuuttajat saisivat jalansijaa ammattiliitoissa, Ison-Britannian ay-liike on kattojärjestönsä TUC:n johdolla ryhtynyt poistamaan rasismia ja rakenteellisia esteitä.
Muissakin maissa on pitkä maahanmuuttohistoria, mutta ne eivät ole olleet yhtä aktiivisia. Siksi Ison-Britannian ay-liike on noussut kansainvälisissä selvityksissä esimerkkimaaksi.
Erityistarpeet halutaan ottaa huomioon
Ison-Britannian ay-liike toimii yhdessä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa sekä kuuntelee maahanmuuttajien tarpeita. Liitot etsiytyvät maahanmuuttajien luokse kaduille ja tapahtumiin.
Uudet jäsenet ovat tervetulleita, sillä järjestäytymisaste on putoamassa. Nuoriso ei ole yhtä innokas liittymään ammattiliitoihin kuin vielä 30 vuotta sitten.
– On turha luulla, että potentiaaliset jäsenet tulevat kolkuttamaan liittojen ovia, tutkija Tiina Ristikari sanoo.
Isossa-Britanniassa ay-liike on saavuttanut joitakin työpaikkakohtaisia muutoksia työoloihin. Maahanmuuttajien erityistarpeisiin halutaan vastata.
– Suurin saavutus on asennemuutos, Ristikari toteaa.
Hän mainitsee esimerkiksi Fordin tehtaat, joissa maahanmuuttajat voivat tehdä lomapäiviä sisään päästäkseen käymään pidemmäksi aikaa kotimaahansa.
– Lisäksi joissakin työpaikoissa otetaan huomioon työntekijöiden uskonnonharjoittaminen keskellä työpäivää, perinteen mukainen pukeutuminen ja muut erityistarpeet, Ristikari luettelee.
Maahanmuuttaja-aktiivi voi tuoda esille seikat, joita valtaväestön edustaja ei välttämättä edes huomaa.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus erilaista
Ammattiyhdistysliikkeissä on suuria eroja.
– Suomessa ay-liike on vahva poliittinen toimija kolmikantajärjestelmässä. Meillä ay-liike pääsee vaikuttamaan politiikkaan voimakkaasti, Ristikari toteaa.
Ay-liikkeiden erilaisuudesta kertoo työntekijöiden järjestäytymisaste. Isossa-Britanniassa se oli OECD:n tilaston mukaan 26 prosenttia vuonna 2011, vuonna 1995 vielä 32 prosenttia. Julkisella sektorilla järjestäytymisaste on 50 prosentin luokkaa, yksityisellä puolella on huomattavaa vaihtelua.
Suomessa järjestäytymisaste vuonna 2011 oli 69 prosenttia. Suomalaisen ay-liikkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus johtuu osaltaan järjestäytymisasteesta.
– Isossa-Britanniassa ay-liike ei osallistu samalla tavoin kolmikantaneuvotteluihin. Heillä on enemmän vapauksia ottaa erilaisia teemoja käsittelyyn, esimerkiksi maahanmuuttajat, Ristikari kertoo.
Hänen mukaansa suomalainen ay-perinne noudattaa pohjoismaista tasa-arvoajattelua niin hyvässä kuin pahassa.
– Meillä on universaaliuden periaate: Kaikkia palvellaan samalla tavalla. Maahanmuuttajien erityistarpeet jäävät kuulematta, jos ajatellaan, että kaikille passaa antaa samalla kauhalla, Ristikari tuumaa.
lehti 