Pääministeri Jyrki Katainen puolusti keskiviikkona kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa johtamistyyliään. Häntä on etenkin pääkirjoituksissa kritisoitu viime päivinä johtajuuden puutteesta.
Katainen sanoi, ettei entisen kaltainen yksinjohtajuus enää ole mahdollista.
– Harvat asiat toteutuvat enää käskemällä tai käskyttämällä. Julkisessa keskustelussa monesti johtajuus yhdistyy nyrkin pöytään lyömiseen. Haluaisin nähdä ihmisen, joka haluaa tulla johdetuksi nyrkillä. Jos omassa työssäni kollega löisi nyrkkiä pöytään, varoittaisin häntä satuttamasta itseään.
Kataisen mukaan yhteiskunnallisessa johtajuudessa on yksin määräämisen sijaan olennaista kaksi muuta ulottuvuutta.
– Johtamiseen kuuluu itsensä likoon laittaminen, vastuun kantaminen ja myös vaikeiden päätösten tekeminen. Omassa ajattelussani johtajuus tarkoittaa myös kykyä kannustaa, luoda uudistuksille suopeaa ilmapiiriä, saada ihmiset osallistumaan, tekemään itse omaa tulevaisuuttaan.
Hän peräsi ilmapiiriä, jossa keskustellaan avoimesti, uskalletaan laittaa itsensä peliin, yritetään ja kokeillaan, epäonnistutaan ilman totaalista tuomiota, opitaan epäonnistumista, ja mennään yhdessä eteenpäin.
– Johtajien tulee toiminnallaan herättää ihmisissä luottamusta ja osoittaa suuntaa, josta toivo paremmasta löytyy.
Puolueiden valta vähentynyt
Katainen piti yhtenä tämän hetken suurimpana ongelmana yhteiskunnan johtamisessa sitä, että poliittiset liikkeet liioittelevat omaa valtaansa ja kykyään tehdä muutoksia.
– Mosaiikkimaisessa, globaalissa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa puolueiden valta on muuttanut muotoaan ja vähentynyt. Poliitikon suurin virhe on korostaa omaa erinomaisuuttaan ja kaikkivoipaisuutta, koska se ei ole totta. Parasta johtajuutta on se, että pystyy energisoimaan ihmisiä tekemään itse muutosta.
Auktoriteetit murenevat
Laajassa puheessaan Katainen kuvaili entisten auktoriteettien merkityksen murenemista.
– Tilalle on syntynyt ja syntymässä yhä enemmän henkilökohtaisiin valintoihin perustuvia elämäntapoja. Tämä on muuttanut perinteistä konsensus-Suomea merkittävällä tavalla. Auktoriteettien murtumista ovat todistaneet mm. viranomaiset, talouselämän vaikuttajat, kirkko, mediatalot, puolueet ja työmarkkinajärjestöt.
Merkkejä tästä ovat esimerkiksi kansalaisten halu kyseenalaistaa tutkimustieto, suuri epäluottamus poliitikkoja kohtaan, luopuminen sanomalehtien tilaamisesta ja integraatiomyönteisen peruslinjan horjuminen.
– Muutosvoimien keskeisenä tekijänä on ihmisten arvomaailmojen muutos. Auktoriteettiyhteiskunta on muuttunut aiempaa yksilökeskeisemmäksi. Suuren yhteisen konsensuksen hakeminen on tullut entistä vaikeammaksi monessa asiassa.
– Ihmiset hakeutuvat esimerkiksi sosiaalisen median kautta entistä enemmän samanmielisten joukkoihin. Työyhteisöt muuttuvat aiempaa homogeenisimmiksi, kun esimerkiksi asiantuntijatyöyhteisöissä siivoojat kuuluvat eri työyhteisöön ja puhelinvaihteet löytyvät usein Rovaniemeltä taikka Intiasta. Ei liene mahdotonta ajatella, että samanmielisten joukossa mielipiteiden kirjo ei ole niin laajaa, kuin erilaisten ihmisten yhteisöissä. Säilyykö meillä kyky ymmärtää toisten ihmisten elämää ja ajattelutapoja? Katainen kysyi.
lehti 