Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun tiistaina 20. elokuuta, kertovat ympäristöministeriö ja WWF. Keskiviikosta lähtien ihmiskunta elää siis uusiutuvien luonnonvarojen suhteen velaksi.
Ensimmäisen kerran kulutus ylitti maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä päästöjä 1970-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Ylikulutuksen seurauksista kärsivät erityisesti köyhimmät ihmiset eteläisellä pallonpuoliskolla.
Ylikulutuspäivä on Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen julkaisema ekologisen jalanjäljen laskelmiin perustuva globaali ajankohta. Ylikulutuspäivä kertoo, milloin ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisen vuoden uusiutuvien luonnonvarojen tuotannon ja fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen käsittelykyvyn.
– Ylikuluttamalla maapallon resursseja saatamme tavoittaa nopeita taloudellisia voittoja juuri nyt. Pitkällä aikavälillä tämä on kuitenkin kestämätöntä ja vaikuttaa negatiivisesti myös maailmantalouteen, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
80 prosenttia väestöstä elää velaksi
Noin 80 prosenttia maapallon väestöstä elää maissa, jotka elävät luonnonvarojen suhteen velaksi. Nämä maat joko tuovat ulkomailta luonnonvaroja tai ylikuluttavat omia varantojaan.
Ministeriö vaatii pienentämään ekologista jalanjälkeä maissa, joissa kulutus ylittää kestävän rajan. Ratkaisut vaativat muutoksia kaikilla yhteiskunnan alueilla.
– Tämän päivän maailmassa on vähemmällä saatava enemmän. Kansainvälisessä ympäristöyhteistyössä ja etenkin kestävän kehityksen Rio+20 -konferenssin tulosten toimenpanossa panostetaan yhä enemmän luonnonvarojen kestävän käyttöön ja oikeudenmukaiseen hallintaan. Jotta luonnonvarojen kulutuksemme saadaan maapallon rajoihin, askeleita kohti hiilineutraalia ja resurssitehokasta yhteiskuntaa pitää ottaa Suomessakin ripeästi: aurinkopaneeleita omakotitalojen katoille, bioreaktoreita maatiloille, sähköautoja liikenteeseen ja puurakenteisia kerrostaloja”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
Heikoimmat maksavat laskun
Ylikulutuksella on kauaskantoisia seurauksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle. Monilla alueilla tapahtuva metsäalueiden pieneneminen ja maaperän köyhtyminen aiheuttavat perinteisten elinkeinojen katoamista sekä ruoka- ja vesipulaa.
Kasvihuonekaasupäästöt ylittävät jatkuvasti kestävän rajan kiihdyttäen ilmastokriisiä ja aiheuttaen vahinkoa sekä ympäristölle että ihmisille.
– Ylikulutuksen epäkohdat osuvat etenkin köyhimpiin ihmisiin, joiden on valtavan vaikeaa taistella luonnonvaroista rikkaampien kanssa. Esimerkiksi suomalaisen ekologisesta jäljestä kaksi kolmasosaa on hiilijalanjälkeä, joka kuormittaa juuri globaalia ympäristöä, muistuttaa ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ympäristöministeriöstä.
Suomalaiset kuluttavat kolme maapallollista
Suomalaisten kulutus eli ekologinen jalanjälki on 6,2 globaalia hehtaaria (gha) henkeä kohti. Suomen luonnon tuottokyky eli biokapasiteetti on 12,2 globaalia hehtaaria henkeä kohti. Vaikka Suomen ekologinen jalanjälki on vain puolet Suomen biokapasiteetista, ei tämä tarkoita, että suomalaiset voisivat kuluttaa enemmän ja huolettomammin.
– Maapallolla on keskimäärin 1,8 globaalia hehtaaria biokapasiteettia käytettävänä yhtä henkilöä kohti ja suomalaiset kuluttavat siis kolminkertaisesti tämän. Suomalaisten kulutus on todella reilusti suurempaa kuin mikä on kestävää, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Ylikulutuspäivä Global Footprint Network
uutiskirje 
