Akava ei hyväksynyt työmarkkinajärjestöjen maanantaina tekemää sopimusta kolmesta koulutuspäivästä, koska se ei järjestön mukaan aidosti edistä työpaikkojen osaamisen kehittämistä. Lisäksi koulutuskustannuksista työntekijöille seuraavien veromätkyjen olisi pitänyt jäädä jo historiaan.
Akavan johtaja Maria Löfgrenin mukaan tehty lakipaketti jää historiaan päätöksentekokyvyttömyyden aikakauden tyypillisenä tekeleenä.
Akava muistuttaa, että sekä palkansaajien että työnantajien tavoitteena oli, ettei verottaja voi katsoa työnantajan maksamaa koulutusta veronalaiseksi ansiotuloksi ja muistaa koulutusta saaneita palkansaajia veromätkyillä. Vaatimusta ei kuitenkaan kirjata lakiin, vaan niin sanotulla tarkastelulausekkeella kerätään kahden vuoden ajan käytännön kokemuksia ja tietoja ongelmista verohallinnon ohjeistuksen soveltamisesta ja siihen liittyvästä oikeusvarmuudesta.
– Akava jäi siis ainoaksi, jota koulutettavien palkansaajien verokohtelu tosi asiassa huolestuttaa,sanoo johtaja Löfgren.
Jotakin jäi hampaankoloon
Tehty ratkaisu tarkoittaa hänen mukaansa käytännössä sitä, että työnantajien kannattaa kouluttaa mahdollisimman vaatimattoman palkkatason työntekijöitä, jotta ne saavat kolmen koulutuspäivän palkkakustannusten ylimääräisestä verovähennyksestä täyden hyödyn.
Löfgrenin mukaan Akava ymmärtää, että jo lähes kaksi vuotta virinnyt kiista piti ratkaista ennen mahdollisia työmarkkinaneuvotteluita. Oikea ratkaisu ei kuitenkaan ole tehdä työelämän kehittämisestä solidaarisuuspolitiikan kauppatavaraa.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo pelkäävänsä, että tällainen menettelytapa jättää hampaankoloon paljon työmarkkinaneuvotteluissa.
– Akava ei aio olla jatkuvasti mukana ratkaisuissa, joissa työelämää kehitetään 1900-lukulaisen teollisen yhteiskunnan tarpeisiin.
uutiskirje 
