Ay-liikkeessä katsotaan SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan, että nykyisen poikkeuksellisen vaikean talousnotkelman yli pääseminen edellyttää vastuun kantamista kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Lyly kohdistaa sanansa työnantajille. Vastuunkanto ei voi olla vain palkansaajakunnan tehtävä.
Työttömyysturvaan puuttumista SAK ei hyväksy, Lyly sanoi tiistaina järjestön työmarkkinaseminaarissa. Hallituksen tulee pidättäytyä sen suuntaisista toimista. Sen sijaan sen tulee tehdä ratkaisuja, joilla työllistymisen kynnys mataloituisi.
SAK:n toivomuslistalla ovat myös toimet, joilla helpotetaan lyhytaikaisen työn vastaanottamista sekä parannetaan pätkätyöntekijöiden työmarkkina-asemaa.
Kun tilanne on taloudellisesti niukka, pitää laatukysymysten kohdistua eniten tarvitsevien, kuten pätkätyöntekijöiden asemaan.
– Oikeudenmukaisuuden näkökulman on korostuttava, siksi näin, sanoo Lyly ja myöntää tavoitteen toteutumisen olevan haasteellista.
Hallitus ensin
Ay-liike odottaa tietoa siitä, millaisista rakenneuudistuksista hallitus riihessään huomenna ja ylihuomenna tulee päättämään, jotta selviäisi miten ne tulevat vaikuttamaan palkansaajan asemaan ja sitä tietä kolmikantapöytään.
Tämä tieto vaaditaan ennen kuin työmarkkinajärjestöt pääsevät omalla sarallaan eteenpäin, toistaa Lauri Lyly jo tiedossa olleen ay-liikkeen kannan.
Paineet kasvavat
Tähän saakka työmarkkinajärjestöt ovat eläneet tunnusteluvaihetta, jota ei enää pitkään voida jatkaa. Sen sanelee muun paineen ohella se, että teknologiateollisuuden neuvottelut ovat kohta ovella.
Työmarkkinaratkaisun ainekset olivat yksittäisten ja kollektiivisempienkin neuvonpitojen aiheena jo keväällä, ja siellä läpikäytyä on kannettu salkuissa mukana. Lyly kuvaa kuitenkin tilannetta tänään aikaisemmasta poikkeavaksi.
Tilanne on nyt paineisempi. Painetta luo sopimustilanne – sopimuksilla on takarajansa. Toinen keväästä poikkeava tekijä on aikaisempaa suurempi ulkoinen paine kaiken kaikkiaan. Sitä on tullut yhtä hyvin poliitikoilta kuin tutkijoilta.
Tämä selittyy sillä, että kaikki tahot ymmärtävät työmarkkinaratkaisun olevan ylivoimaisesti suurin ajankohtaiseen taloustilanteeseen vaikuttava tekijä.
Ulkoinen talousympäristö on myös erityinen tekijä, joka vaatii Suomessa, myös työmarkkinakentässä, poikkeuksellista yhteistyötä seuraavina vuosina.
Yksittäisen työntekijän kannalta Lauri Lyly näkee tuolloin poikkeavan taloustilanteen olevan vaikea erityisesti epävarmuuden vuoksi. Epävarmuus kohdistuu eniten ja varmimmin matalan koulutustason väestöön, jolle uuden työn löytäminen on vaikeinta.
Kahden vuoden sopimus paras
Noin kahden vuoden sopimus olisi SAK:n arvion mukaan vallitsevassa tilanteessa paras, mutta järjestössä on valmiutta neuvotella pidemmästäkin sopimuskaudesta.
– Mitä pitempi sopimus, sitä vaikeampi sitä on liittokohtaisesti soveltaa, katsoo SAK:n puheenjohtaja.
Tulevaisuudessa SAK haluaisi saada sovitettua sopimusten päättymisajat lähemmäs toisiaan.
lehti 