Turun yliopiston kaivauksissa Kaarinan Ravattulassa on tehty merkittävä arkeologinen löytö, Suomen vanhimman kirkollisen rakennuksen jäännökset. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tekemissä arkeologisissa kaivauksissa alueelta paljastui kapeakuorisen kirkkorakennuksen hyvin säilynyt kiviperustus.
Kirkkorakennus on varhaiskeskiaikaisen romaanisen rakennustyylin ja esinelöytöjen perusteella ajoitettu 1100-luvulle. Rakennus on ollut pituudeltaan noin 10 metriä ja leveydeltään 6 metriä. Siinä on ollut erillinen runkohuone ja tätä kapeampi kuoriosa. Tutkimuksissa kirkon itäreunalta löydettiin myös alttarin kiviset perustukset.
Etsitty turhaan 150 vuotta
Turun yliopiston pitää löytöä ainutlaatuisena Suomessa. Tällaisia paikkoja on etsitty 150 vuoden ajan tuloksetta. Rautakauden ja keskiajan vaihteeseen ajoittuvia kalmistoja tunnetaan runsaasti, mutta varmoja kirkkorakennusten perustuksia niistä ole löytynyt.
Kaarinasta nyt löytynyt kirkollinen rakennus on ajalta ennen tunnettua seurakunnallista järjestäytymisvaihetta. Kirkko on todennäköisesti toiminut läheisen kylän asukkaiden yksityis- tai kyläkirkkona 1200-luvun alkupuolelle asti.
Kirkko sijaitsi keskellä hautausmaata
Turun yliopisto on tehnyt alueella pienimuotoisia kaivaustutkimuksia vuodesta 2010 lähtien. Paikalta on jo aikaisemmin havaittu laaja ristiretkiajalle ja keskiajan alkuun (n. 1050–1250 jKr.) ajoittuva ruumiskalmisto sekä kalmistoa kiertävän aidan kivinen perustus.
Vuoden 2013 tutkimuksissa saatiin myös selville, että kalmistoalue on aikaisempaa huomattavasti laajempi. Nyt tunnistettu kirkollinen rakennus on sijainnut hautausmaa-alueen keskellä.
Löytöalue muodostaa ainutlaatuisen, hyvin säilyneen kokonaisuuden Aurajoen varrella, vain muutaman kilometrin etäisyydeltä Turun keskustasta. Kaivauksissa esiin kaivettua aineistoa analysoidaan yksityiskohtaisemmin syksyn ja talven kuluessa, jolloin muun muassa kirkkorakennuksen ikää ja käyttöaikaa saadaan tarkennettua. Lisäksi pyritään selvittämään kirkon käytön loppumiseen johtaneita syitä.
Asiakirjoja ei ole säilynyt
Tutkimuksia alueella on tarkoitus jatkaa mahdollisuuksien mukaan myös tulevina vuosina. Koska asiakirjalähteitä Suomesta ei kyseiseltä aikakaudelta ole säilynyt juuri lainkaan, valaisisivat tutkimukset merkittävällä tavalla myös kristinuskon tuloa Suomeen sekä maamme kirkollisen järjestäytymisen varhaisvaiheita.
Tutkimusten kautta on saatavissa lisätietoa laajemmin myös rautakauden ja keskiajan vaihteen henkisestä ja esineellisestä kulttuurista sekä alueen asutushistoriasta.
lehti 