Suomi ottaa vastaan 500 syyrialaispakolaista ensi vuonna. Hallitus päätti perjantaina kasvattaa vuoden 2014 pakolaiskiintiötä 300 henkilöllä.
Lisäksi sisäasiainministeriö on linjannut, että tavanomaisesta 750 henkilön kiintiöstä 200 kohdennetaan syyrialaispakolaisille. Suomi haluaa osallistua osana kansainvälistä yhteisöä Syyrian humanitaarisen kriisin helpottamiseen.
– Myös taloudellisesti tiukkana aikana on Suomella oltava mahdollisuus auttaa lähimmäisiä keskellä äärimmäistä inhimillistä kärsimystä, sanoo päätösesityksen hallitukselle esitellyt sisäasiainministeri Päivi Räsänen.
Syyrialaispakolaiset otetaan normaalin kiintiömenettelyn mukaisesti yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Syyrian mittavan pakolaiskriisin vuoksi UNHCR on vedonnut valtioihin useaan otteeseen avun tarjoamiseksi pakolaiskriisissä humanitaarisen avun lisäksi. Kriisin mittakaava on poikkeuksellinen ja tästä syystä myös UNHCR toivoo valtioilta poikkeuksellisia, valtioiden tavanomaisen pakolaistoiminnan ylittäviä toimenpiteitä.
Syyrian konflikti on jatkunut jo lähes kaksi ja puoli vuotta ja vaatinut noin 100 000 kuolonuhria. YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan Syyriasta paenneita pakolaisia on jo yli kaksi miljoonaa ja maansisäisiä pakolaisia on YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston OCHA:n mukaan yli neljä miljoonaa. Kriisin pitkittyessä pakolaisten määrän odotetaan edelleen kasvavan.
Vuosittaisesta pakolaiskiintiöstä päätetään valtion talousarviossa eduskunnan päätöksellä. Lisäkiintiön aiheuttamat kustannukset huomioidaan täydentävässä talousarvioesityksessä vuodelle 2014. Yhteensä lisämäärärahatarve on noin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Vuosille 2015–2017 300 henkilön aiheuttamat lisäkustannukset ovat noin 2,8 miljoonaa euroa.
Halla-aho vastustaa
Räsänen kertoi pakolaiskiintiön kasvattamisesta ennakkoon jo aiemmin tällä viikolla. Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) vastustaa syyrialaispakolaisten ottamista Suomeen torstaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
Halla-ahon mielestä on kestämätöntä, että samaan aikaan kun valtiovallan ensisijaisia toimintoja ajetaan alas budjettileikkauksin, toissijaisia toimintoja kuten pakolaisten vastaanottoa kasvatetaan velkarahalla. Kansanedustaja totesi, että pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotolla on merkittävät kielteiset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Suomelle.
”Tulonsiirtojen varassa elävät ja usein kotouttamisen kannalta haasteelliset tulijat ovat muutenkin vaikeuksissa oleville kunnille merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen lisärasite. Käytännössä suurin osa humanitaarisista maahanmuuttajista päätyy muutaman suurimman kaupungin lähiöihin. Tämä lisää asuinalueiden segregaatiota, koulujen eriytymistä sekä turvattomuutta ja levottomuutta”, perustelee Halla-aho syyrialaispakolaisten vastaanottamiselle kielteistä kantaansa.
lehti 