Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta ei ole ”kriisitietoinen” eikä ymmärrä, miksi kukaan muukaan on.
Haaparanta kirjoittaa Akateemisessa talousblogissa kriisitietoisuudella tarkoitettavan sitä, ”että sen vallassa oleva henkilö on nähnyt valtiovarainministeriön laskeman arvion kestävyysvajeen suuruudesta, kauhistelee sitä, ja on valmis ryhtymään tarvittaviin kipeisiin toimiin sen supistamiseksi. Lisäksi k-tietoinen henkilö levittää aktiivisesti k-tietoisuutta.”
Järkevä päätöksenteko ei mahdollista
Haaparannan mukaan talouden laskelmiin liittyy paljon epävarmuutta, mutta epävarmuus ei näy millään tavalla valtiovarainministeriön laskelmissa. Sieltä on annettu vain yksi luku, 4,7 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.
”Jo yksistään tämän vuoksi mikään järkevä päätöksenteko ei ole ministeriön laskelmien pohjalta mahdollinen, meillä ei ole mitään perustetta olla k-tietoisia tai -tiedottomia”, Haaparanta kirjoittaa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pekka Sauramo kiinnitti samaan asiaan huomiota Kansan Uutisten Viikkolehden kolumnissa 6.9. ”On hämmentävää ja häkellyttävää, että mittaviin rakenneuudistuksiin ryhdytään olettamalla VM:n yhteen lukuun kiteytetyn arvion olevan tismalleen oikea”, Sauramo kirjoitti.
”Eivät siitä muutkaan välitä”
Haaparanta perää Akateemisessa talousblogissa vastauksia muun muassa siihen, millaisia ovat kestävyyslaskelmat, joissa niihin liittyvä epävarmuus on otettu vakavasti.
Hän perää myös laskelmia, joissa arvioidaan, kuinka paljon varaa Suomella on velkaantua ja mitkä velkaisuustasot on pidettävissä yllä.
”Miksi velkaisuuden vakauttaminen nykytasolle on hyvä lähtökohta?”
”Aivan sama voidaan kysyä tavoitteesta pitää velkaantuminen alle EU:n vakaus ja kasvusopimuksen 60 prosentin rajan. Miksi, eiväthän muutkaan maat välitä siitä”, Haaparanta kysyy.
Englannissa laskettiin iso haarukka
Professori viittaa Englannin kuninkaallisen taloustieteellisen yhdistyksen julkaiseman Economic Journal -aikakauslehden helmikuun teemanumeroon, joka käsitteli nykyistä talouskriisiä ja julkisen velan kasvua. Siinä arvioidaan yksittäisten OECD-maiden osalta, kuinka paljon niillä on mahdollisuuksia velkaantua siitä, mitä IMF on vuonna 2010 ennustanut niiden velkaisuuden olevan vuonna 2015.
Kunkin maan “fiskaalinen liikkumatila” on sen mahdollisuus velkaantua lisää niin, että velka on hoidettavissa eli velkaantuneisuus on vakautettavissa.
Suomen julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen IMF arvioi tuolloin olevan noin 76 prosenttia.
Englantilaistutkijoiden arvio Suomen fiskaaliselle liikkumatilalle suhteessa bruttokansantuotteeseen vaihtelee 90 prosentista 180 prosenttiin. He tunnustavat laskelmiin liittyvän epävarmuuden.
Toisen samassa lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan yksistään julkisten menojen karsintaan perustuva politiikka ei luo kasvua.
lehti 