Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on huolissaan EU:n talouskoordinaation leviämisestä yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan alueelle. Eläketurvasta ja muusta sosiaalipolitiikasta on Euroopan unionissa tähän saakka päätetty pääosin jäsenvaltioissa.
Siimes huomauttaa, että samalla sosiaalipolitiikkaa halutaan nivoa aiempaa tiiviimmin myös talous- ja rahaliiton uudistamiseen ja vakauttamiseen.
– Eläketurvaa koskeva päätöksenteko täytyy pitää kansallisissa käsissä, hän painotti perjantaina Helsingissä Telan seminaarissa, jossa käsiteltiin sosiaalipolitiikan muutosta syventyvässä talous- ja rahaliitossa.
Eläkkeet on maksettava suhdanteista riippumatta.
– Työeläkkeissä on kyse jo liki 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulon perustasta. Työeläkejärjestelmää ja työeläkevakuuttajia koskevaa lainsäädäntöä on siksi kehitettävä omista lähtökohdistamme käsin myös tulevaisuudessa.
Parempia työuria
Siimeksen mukaan Euroopan unioni on oikeutetusti huolissaan jäsenmaidensa julkisesta taloudesta ja eläkejärjestelmien kestävyydestä. Jäsenvaltioiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys eriytyvät ja eriarvoisuus kasvaa.
– Koko Euroopassa tarvitaan pidempiä ja myös parempia työuria. EU:ssa lakisääteisten eläkejärjestelmien pitkän aikavälin rahoituksen kestävyyttä on parannettava, jotta kansalaisille annetuista eläkelupauksista ja riittävästä vanhuudenturvasta pystytään pitämään kiinni myös jatkossa, Siimes muistuttaa.
Komissio haluaa lisätä valvontaa, yhteisvastuullisuutta ja vankempia ohjauskeinoja unionin sosiaalipolitiikkaan. Sosiaalipolitiikan avulla halutaan tasata suhdanteita ja sen odotetaan myös tuottavan uusia edellytyksiä talouskasvulle.
– Työeläkejärjestelmän tehtävänä ei kuitenkaan ole suhdanteiden tasaaminen vaan kansalaisten vanhuudenturvasta huolehtiminen. Eläkkeet on maksettava suhdanteista riippumatta. Talouksien tasapainottamiseen ja suhdanteiden tasaamiseen on siksi käytettävä muita keinoja, Siimes huomauttaa.
Harmonisointi huono Suomelle
Siimes muistuttaa, että sosiaaliturva on luotu jokaisessa jäsenmaassa omista tarpeista ja arvoista käsin ja sen periaatteet ovat siksi juurtuneet syvälle eri maiden rakenteisiin. Sosiaaliturvan kehittämisessä onkin kyse ennen kaikkea kansallisista arvovalinnoista.
– Jokaisen maan tulee huolehtia ikääntyneiden ja työkykynsä menettäneiden toimeentulosta jollain tavalla. Me olemme valinneet sukupolvien välisen mallin, jossa eläke kertyy työstä, työikäiset kantavat vastuuta vanhuksista, ja jossa niin sijoittamisen kuin vakuuttamisenkin riskit ja vastuut kannetaan yhdessä, hän kuvailee Suomen järjestelmää.
– Nämä arvot ja valinnat on hyvä pitää mielessä myös silloin, kun sosiaalipolitiikasta keskustellaan koko EU:n tasolla. Eläkepolitiikan harmonisointi EU:ssa johtaisi todennäköisesti ansioihin perustuvien työeläkkeiden merkityksen vähenemiseen meillä Suomessa.
Suomi varautunut vanhenemiseen
Suomessa väestö ikääntyy ensimmäisenä EU-maiden joukossa. Siimes toteaa, että Suomi on myös monella tavalla edelläkävijä ikääntymiseen varautumisessa.
– Työeläkemallimme tukee työvoiman liikkuvuutta ja se toimii myös muuttuvilla työmarkkinoilla, kun kaikki työ kerryttää eläkettä. Meillä on myös rahastoitu tulevaa varten useimpia EU-maita enemmän eläkevaroja, Siimes sanoo.
– Kansallista päätäntävaltaa onkin kunnioitettava erityisesti niissä maissa, joiden eläkejärjestelmät ovat kestävällä pohjalla.
lehti 