Viime viikolla kerrottiin suurin kirjaimin, miten suomalaisyritykset tekivät kiinalaisyritysten kanssa sopimuksia vähintäänkin puolentoista miljardin euron arvosta. Summa kuulostaa komealta, varsinkin, jos rahat ladottaisiin puhtaana käteen tässä ja nyt.
Kovin tarkkoja tietoja sopimuksista eivät yritykset kuitenkaan antaneet. Vaikka yksittäiset sopimukset ovatkin yrityksille merkittäviä, niin tähän taloustilanteeseen ne eivät tuo parannusta. Raha alkaa liikkua vasta muutaman vuoden päästä – jos silloinkaan, sillä esisopimuksilla on sellainen valitettava taipumus, että ne saattavat rauetakin.
Tv-lamppujen loisteessa ja ministereiden killistellessä taustalla allekirjoitettiin tapaamisessa lähinnä jo aiemmin valmiiksi neuvotellut ja toteutuneet sopimukset. Niistäkään esimerkiksi Nokia tai Metso eivät tarkemmin kertoneet. Monille tulivatkin mieleen vanhat neuvostokaupan ajat. Kiinalaisillekin kaupanteko on samalla tavalla osa maan ulkopolitiikkaa ja näyttäytymiskulttuuria.
Kiinalaiset haluavat näyttävillä ulostuloillaan nostaa maan arvovaltaa ja samalla häivyttää niitä käsityksiä, joita maasta on ihmisoikeuksien polkijana. Uiguurien kohtelu ei viime aikoina ainakaan ole tuonut bonuspisteitä totalitääristä otteistaan tunnetulle maalle.
Kiinalaisvaltuuskunnan rinnalla paistattelivat ministereistä lähinnä keskustalaiset Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen. Hallituksen linjaa tiukasti noudattaen he eivät ole julkisissa esiintymisissään mitenkään puuttuneet Kiinan ihmisoikeusongelmiin – jopa pikemminkin päinvastoin. Tärkeintä ministerille on, ettei ihmissoikeusrikkomuksia sotketa kaupantekoon, jotta bisnes saisi pyöriä ”rauhassa”.
Valitettavasti suomalaisyrityksetkään eivät ole kiinnostuneita siitä, miten Kiinassa taataan esimerkiksi työelämän perusoikeudet. Ihan toisella tavalla asennoituvia suuryrityksiä löytyy esimerkiksi naapurimaistamme Ruotsista, Norjasta sekä Venäjältä.
Toimihenkilöunionin teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas kertoo tämän päivän lehdessä, kuinka Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunta on turhaan yrittänyt saada suomalaisyrityksiä mukaan kansainväliseen raamisopimuksiin, joissa ne sitoutuisivat pidättäytymään lapsityövoiman ja orjatyövoiman käytöstä, lupautuisivat takaamaan kaikille työntekijöille säälliset työsuhteiden ehdot sekä oikeuden ammatilliseen järjestäytymiseen.
n
Kalakukot lentävät
Ei ole kuin muutama päivää siitä, kun EU:n käyrä kurkku -asetus siirtyi historiaan. Suomalaiset virkamiehet pitävät huolen siitä, että uutta irvailtavaa löytyy tilalle. EU:n säädöksiin vedoten virkamiehet käyvät nyt kalakukon kimppuun. Sitä saisi myydä vain kuumana tai sitten jääkaapin lämpöisenä. Lämpöisinä kaupattavien kalakukkojen pitäisi lentää heti seuraavana päivänä kompostiin.
Kalakukko on yksi – muun muassa mämmin ohella – niistä harvoista suomalaisherkuista, joka on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi. Kalakukkoasiantuntijat väittävät, ettei kukko päivässä tai parissa muutu syömäkelvottomaksi ja että sen pitääkin saada jäähtyä rauhassa. Virkamiesten EU:n säädösten tulkinnassa onkin selvästi liioittelun ja ylilyönnin makua.
uutiskirje 
