Euroopan komissio julkaisi maanantaina vuotuisen tasa-arvoraportin perusoikeuksia koskevan vuosikertomuksensa yhteydessä. Raportin perussanoma on, että tasa-arvo etenee – hitaasti.
Komissio pyrki viime vuonna esimerkiksi kuromaan umpeen sukupuolten välistä kuilua työelämässä, kaventamaan palkka- ja eläke-eroja, torjumaan väkivaltaa ja edistämään tasa-arvoa päätöksenteossa. Konkreettisesti on edistytty sukupuolten välisen palkkaeron poistamisessa – etenkin palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan komission aloitteen kautta –ja naisten määrän lisäämisessä yhtiöiden hallintoelimissä.
Ongelma on se, että eteneminen on hidasta. Nykyisellä vauhdilla kestää lähes 30 vuotta saavuttaa EU:n tavoite naisten 75 prosentin työllisyysasteesta. Miesten ja naisten samapalkkaisuuden saavuttamiseen menisi 70 vuotta ja tasa-arvoisen parlamenttiedustuksen (vähintään 40 prosenttia molempia sukupuolia) aikaansaamiseen 20 vuotta.
– Eurooppa on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa vuodesta 1957 lähtien. Se sisältyy Euroopan unionin DNA:han, jota talouskriisi ei ole muuttanut, sanoi oikeusasioista vastaava komission jäsen Viviane Reding raportin julkistamistilaisuudessa.
– Sukupuolten tasa-arvo ei ole eurooppalaisille valinnainen vaihtoehto eikä ylellisyyttä, se on välttämättömyys. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä Eurooppa on viime vuosina saavuttanut. Tasa-arvo ei ole enää kaukainen unelma, vaan yhä suuremmassa määrin Euroopan todellisuutta. Olen varma siitä, että yhdessä onnistumme kuromaan umpeen myös palkkaa, työllisyyttä ja johtotehtäviä koskevat erot.
Palkkaero yli 16 prosenttia
EU on onnistunut naisten työllisyysasteen kasvattamisessa. Se nousi kymmenessä vuodessa 58 prosentista 63 prosenttiin. Unioni on edistänyt kehitystä muun muassa sillä, että rakennerahastoista osoitettiin rahoituskaudella 2007–2013 noin 3,2 miljardia euroa lastenhoitopalvelujen kehittämiseen ja naisten työmarkkinoille osallistumisen tukemiseen.
Sukupuolten palkkaero sen sijaan on koko Euroopan alueella juuttunut 16,4 prosenttiin.
Euroopan komissio on tehostanut toimiaan lisäämällä tietoisuutta palkkaerosta, käynnistämällä palkkatasa-arvon päivän ja seuraamalla naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua koskevan lainsäädännön noudattamista. Lisäksi komissio kehotti maaliskuussa 2014 jäsenvaltioita parantamaan palkkauksen läpinäkyvyyttä ja kaventamaan siten palkkaeroa.
Lasikatto murtuu, mutta hitaasti. Komission direktiiviehdotus, jonka mukaan yritysten hallituksissa olisi vuoteen 2020 mennessä oltava vähintään 40 prosenttia naisia ja 40 prosenttia miehiä eteni lainsäädäntöprosessissa hyvin. Naisten osuus yritysten hallituksissa onkin kasvanut jatkuvasti siitä lähtien, kun komissio ilmoitti lokakuussa 2010 harkitsevansa lainsäädäntötoimenpiteitä. Vuonna 2010 se oli 11 prosenttia, tänä vuonna on noustu 17,8 prosenttiin.
Tutkintokaan ei takaa samaa palkkaa
Komissio on myös luetellut seuraavia haasteita:
Vaikka yliopistotutkinnon suorittaneista 60 prosenttia on naisia, naisten tuntipalkka on edelleen 16 prosenttia miesten palkkaa pienempi. Lisäksi naisista 32 prosenttia, miehistä 8,2 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti. Osittain tästä johtuen ero miesten ja naisten eläkkeissä on 39 prosenttia. Lesket ja yksinhuoltajat – lähinnä äidit – ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja yli kolmanneksella yksinhuoltajista on riittämättömät tulot.
Naiset kantavat edelleen kodin ja perheen hoidosta syntyvän palkattoman työtaakan. Naiset käyttävät viikossa keskimäärin 26 tuntia lastenhoitoon ja kotitöihin. Miesten panos on 9 tuntia.
Naisten todennäköisyys päätyä johtotehtäviin on edelleen miehiä pienempi. Naisilla on tällä hetkellä hallussaan keskimäärin 17,8 prosenttia suurimpien pörssinoteerattujen yritysten hallituspaikoista. Toimitusjohtajista 2,8 prosenttia, tärkeimmistä ministereistä 27 prosenttia ja parlamentinjäsenistä 27 prosenttia on naisia.
Euroopan unionin perusoikeusviraston toteuttaman naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan Euroopan laajuisen tutkimuksen perusteella joka kolmas nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa sen jälkeen, kun täytti 15 vuotta. Tutkimusta varten haastateltiin 42 000:ta naista.
lehti 