– Se tuli täysin puskasta, kuvailee pietarsaarelaisen Rettig Lämpö Oy:n lämpöpatteritehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Lassi Ahola viime viikon torstain tiedotustilaisuutta, jossa tehtaan johto ilmoitti kylmän viestinsä tehtaan lopettamisesta.
Tehdashallin läpi kävellessämme työntekijät tervehtivät pääluottamusmiestä alakuloisesti päätään punoen. Ystävällinen mutta tumma ”saatana” on sana, jonka Ahola saa tervehdykseksi.
– Tätä se on.
Vielä päivää ennen lopettamisilmoitusta Ahola neuvotteli tuotantopäällikkö Peter Reipsarin kanssa työaikajärjestelyistä, että saataisiin tilaukset täytettyä. Vielä silloin lopettamisesta tiesi tehtaanjohtaja Carl-Anders Nygårdin lisäksi vain tehtaan talouspäällikkö Mats Bergvall.
Skandinavian suurimman lämpöpattereita tuottavan Rettig ICC:n Pietarsaaren tehdas on ollut yhtiön lippulaiva, jolla ei ole ollut puutetta tilauksista. Rettig osti vuonna 1971 Pietarsaareen vuonna 1956 siirtyneen Purmo Tuotteen patteritehtaan.
”Tuotti neljä miljoonaa
– ei näköjään riitä”
Pietarsaaren tehdas on tuottanut omistajilleen vähintään tyydyttävää tulosta. Siksi tehtaan lopettaminen ei herätä ymmärtämystä työntekijöissä.
– Kun tehdas tuotti neljä miljoonaa euroa voittoa viime vuonna, niin se ei näköjään riitä. Että ei tunnu olevan mitään väliä enää, että tehdas pysyisi Suomessa.
Apeissa tunnelmissaan Ahola viittaa yhtiön parin vuoden takaisiin lausuntoihin tehtaan ja tuotannon Suomessa pitämisestä.
– Joku tässä on nyt muuttunut.
Perinteisen tehdasduunarin 31-vuotta kestänyt ura Rettigillä on Aholallakin, 51, nyt muuttumassa. Töitä on vielä vuoden loppuun.
Keskusteluun liittyy Metalliliiton Pietarsaaren ammattiosaston Metalli 10:n puheenjohtaja Jukka Hanhineva, 62, joka työskentelee tehtaalla talonmiehenä. Hanhineva kuvailee lopettamispäätöstä uskomattomaksi.
– Kun siitä Lassilta ensiksi kuulin, niin luulin, että hän pilailee.
– Ihmiset olivat niin järkyttyneitä, kun ne kuulivat tästä, etteivät ne osanneet edes mitään kysyä tiedotustilaisuudessa.
Tuotanto siirtyy Puolaan
Rettig Lämpö Oy:n tuotanto siirtyy Puolan Rybnikiin, johon Rettig ICC perusti vastaavan tehtaan vuonna 1993.
Ahola sanoo, ettei Pietarsaari kykene kilpailemaan Puolan kanssa edullisissa palkoissa.
Hanhineva muistaa, miten toinen Rettig Groupin pääomistaja Cyril von Rettig sanoi pari vuotta sitten Talouselämä-lehdessä, että Rettigin kvartaali on 25 vuotta eikä neljännesosavuosi.
– Mutta ei tämä nyt enää siltä näytä. Kyllä tässä nyt arvomaailma on muuttunut.
– Tämä on sitä ahneuden aikaa. Tämä on niin suunnatonta ahneutta, että vaikka voittoa tulee, niin sitä pitäisi aina tulla vielä enemmän. Vaikka miljoonissa kieriskellään, niin aina vaan pitäisi saada enempi.
”Aika suosii raakaa kapitalismia”
– Se kertoo perheyhtiöiden arvojen muutoksesta, arvioi Metallityöväen liiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila syitä, miksi Rettig ICC siirtää menestyvän tehtaansa halvemman työvoiman Puolaan.
Antila katsoo Rettig ICC:n vuoden 2013 tilinpäätöstietoja ja sanoo, että ihan tyydyttävästi menestyvä vakavarainen perheyritys.
Perheyritystenkin arvot ovat muuttumassa markkinatalouden kovien lakien mukaisiksi, toteaa Antila. Pitkään suurillekin perheyrityksille on ollut arvo sinänsä pitää tuotanto Suomessa.
– Rettigin linjamuutos viittaa siihen, että nyt on tärkeätä vain se, että pitää saada mahdollisimman paljon pätäkkää käteen.
– Aika suosii raakaa kapitalismia. Rettig on esimerkki siitä, että siirrytään yhä enemmän puhtaaseen kapitalismiin, jossa vain rahanteko on tärkeää.
– Aika on myös sellainen, ettei tällaista rahan perässä juoksemista juuri missään kyseenalaisteta. Ei sitä paheksuta. Se on ajan henki.
Rettigistä enemmän perjantaina 16.5. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
lehti 