Tuloerot ovat Suomessa edelleen EU:n keskitasoa pienemmät, vaikka ne kasvoivat kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun lopulla.
Tilastokeskuksen mukaan pienimmät suhteelliset tuloerot Euroopassa vuonna 2011 olivat Norjassa ja suurimmat Latviassa.
Väestön suurituloisimman kymmenesosan keskitulot olivat Suomessa 5,4-kertaiset pienituloisimpaan kymmenesosaan verrattuna, kun suurten tuloerojen maissa ne olivat yli kymmenkertaiset. Tiedot ilmenevät EU:n tulo- ja elinolotilastosta.
Yleisin tuloeromittari eli Gini-indeksi oli vuonna 2011 Suomessa 25,9, kun EU-maiden keskiarvo oli 30,6. Gini-indeksi saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä pienempi Gini-kerroin on, sitä pienemmät ovat tuloerot.
Pienimpien tuloerojen Norjassa Gini-kerroin oli 22,6, suurimpien tuloerojen Latviassa 35,7.
Seitsemän maata Suomen edellä
Tuloerot ovat pääsääntöisesti suurempia Itä- ja Etelä-Euroopan maissa, joissa myös tulotaso on matalampi. Suomi asettuu sekä tulotason että tuloerojen suhteen ryhmään, jossa on pääosin Keski- ja Pohjois-Euroopan maita. Tuloilla tarkoitetaan ostovoimakorjattuja verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.
Norjan lisäksi Suomea pienemmät tuloerot vuonna 2011 olivat Sloveniassa, Islannissa, Ruotsissa, Tsekissä, Slovakiassa ja Hollannissa.
Suomessa tuloerot kaventuivat 1960-luvun puolivälistä 1980-luvulle. Muutokset olivat tämän jälkeen pieniä, kunnes tuloerot kasvoivat muutamassa vuodessa 1990-luvun jälkipuoliskolla lähelle nykytasoa. Käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kerroin kasvoi noin viisi prosenttiyksikköä vuodesta 1994 vuoteen 2001.
Vuonna 2012 Gini-indeksi oli lähes sama kuin vuonna 2001 ja noin prosenttiyksikön pienempi kuin ennen talouskriisiä vuonna 2007. Tiedot perustuvat kansainvälisesti vertailukelpoiseen tulokäsitteeseen, joka ei sisällä laskennallisia tuloeriä eikä myyntivoittoja.
uutiskirje 
