Joensuussa ja Pietarissa 9–13.6. järjestettävä rajatutkimuksen maailmankonferenssi pureutuu tämän hetken kansainvälisen politiikan kuumimpaan kysymykseen entisen Neuvostoliiton alueen rajoista. Konferenssissa esitellään EU:n asiaa käsittelevän tutkimusohjelman ensivaiheen tuloksia, jotka valottavat eri näkökulmista Ukrainan kriisin taustoja. Mukana hankkeessa on sekä ukrainalaisia että venäläisiä tutkijoita.
Entisen Neuvostoliiton rajoja koskevan tutkimuksen vetäjä professori Ilkka Liikanen toteaa, että Venäjän voimatoimet Krimillä ja kannanotot Itä-Ukrainan tilanteeseen merkitsevät lopullista irrottautumista alueellisen järjestyksen johtavasta periaatteesta, entisen Neuvostoliiton sisäisten hallinnollisten rajojen koskemattomuudesta.
– Venäjän kannanotot ovat jo pidempään painottaneet geopoliittisia vastakkainasetteluja ja sotilaallisia turvallisuusuhkia ja viimeaikoina myös yhä enemmän rajojen ylikäyvää huolenpitoa ”maanmiehistä”. Venäjän politiikka on siten erkaantunut dramaattisesti niistä alueellisen yhteistyön visioista, joita on hehkutettu esimerkiksi EU:n kanssa toteutetuissa rajayhteistyön ohjelmissa, Liikanen sanoo.
Viimeistään Ukrainan tapahtumien valossa on Liikasen mukaan selvää, ettei kylmän sodan päättyminen ole merkinnyt yksisuuntaista käännettä kohti globalisaatiota, valtioiden tiiviimpää integroitumista ja rajojen madaltumista.
Ei uutta rautaesirippua
Toisaalta Liikasen mukaan on yhtä selvää, ettei nytkään ole kyse kertakaikkisesta aikakauden käänteestä ja yksiselitteisestä paluusta kylmän sodan maailmaan ja rautaesiripun kaltaisiin rajoihin.
– Venäjän talous ja tulevaisuus ovat sidoksissa globaaleihin verkostoihin. Rajojen sulkeminen johtaisi väistämättömään taloudelliseen kriisiin.
Liikasen mukaan myöskään poliittisesti tämän päivän Venäjä ei ole Neuvostoliiton kaltainen monoliitti.
– Sen johdossakin esiintyy vaihtoehtoisia politiikkapainotuksia ja päätöksenteossa joudutaan huomioimaan myös kansalaismielipide. Viime vuosikymmeninä venäläiset ovat saaneet kokemusta matkustamisesta ja rajat ylittävästä kanssakäymisestä naapureidensa kanssa ja ovat tuskin halukkaita palaamaan kylmän sodan rajoihin.
– Vaikka Venäjän voimatoimet Ukrainassa painavat itseään toteuttavan ennusteen lailla rajoja koskevaa keskustelua korostamaan geopoliittisia vastakkainasetteluja, sotilaallisen turvallisuuden korostamisella on nytkin rinnakkais- ja vastatendenssejä, jotka pitemmällä tähtäyksellä antavat mahdollisuuden palata alueellista yhteistyötä korostavaan politiikkaan.
lehti 