Nuorille on kehittynyt huono-osaisen identiteetti jo varhain, ja heidän yksinäisyytensä juuret ovat jo lapsuudessa, kertoo Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus.
Nuoret kärsivät luottamusvajeesta ja tuntevat arvottomuutta. He ovat saattaneet olla hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen suurkuluttajia, mutta eivät koe saaneensa apua ongelmiin.
Tutkimuksessa selvitettiin huono-osaisten nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan. Hyvä uutinen on, että oikeanlainen tuki tuottaa nopeasti hyviä tuloksia.
Helsingin Diakonissalaitoksen nuorten Vamos-palveluissa julkistettiin tiistaina myös käytännön kokemusten oppeja kokoava Etsivän nuorisotyön käsikirja.
Tutkimustulokset osoittavat, että suurelle osalle syrjällä olevista nuorista on kehittynyt huono-osaisen nuoren identiteetti jo lapsuuden tai peruskoulun aikana. Nuoret kokevat itsensä epäonnistuneiksi, yksinäisiksi ja masentuneiksi. Monella yksinäisyys alkoi jo lapsuudessa eikä peruskoulu sitä helpottanut. Enemmistö huono-osaisista nuorista kärsi koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista, mutta ei kokenut saaneensa apua ongelmiinsa.
Ulkonäkö vaikuttaa miesten hyvinvointiin
Psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn välillä näkyi tutkimuksessa selvä yhteys. Esimerkiksi masennus ja yksinäisyys vähensivät vastaajien kykyä huolehtia terveydestään.
Tutkimuksessa havaittiin myös vahva korrelaatio psyykkisen ja fyysisen terveyden välillä. Suun terveyden todettiin olevan vahvasti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi huomattiin, että ulkonäön ja painon merkitys huono-osaisten nuorten hyvinvoinnille on suuri.
Miehillä ulkonäön ja painon merkitys koetulle hyvinvoinnille oli huomattavasti suurempi kuin naisilla. Tutkimuksen mukaan miehillä kuva itsestä on rikkinäisempi sekä psyykkisellä että fyysisellä tasolla.
Vuosien 2013–2014 aikana Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut haastatteli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren kanssa 120 Vamoksen palveluja käyttävää nuorta, jotka edustavat opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, huono-osaisia nuoria. Monet heistä ovat saaneet paljon erilaisia hyvinvointiyhteiskunnan palveluja mutta eivät koe saaneensa apua ongelmiin. Raportin kirjoittajana toimi myös Diakonia-ammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen.
uutiskirje 
