Ruusujen ja syreenien kukintaa, keittiökasvien viljelypalstoja, kokeiluja erikoisilla lajikkeilla ja perinnekasvien vaalimista. Hyötykasviyhdistyksen monipuolinen puutarhatoiminta näyttää esimerkkiä siitä, kuinka monella tapaa luonnon antimia voidaan hyödyntää myös kaupunkioloissa.
Annalan kartanon pihipiiriin kuuluvalla 13 hehtaarin maa-alueella on julkisen puiston lisäksi Hyötykasviyhdistyksen ylläpitämiä vuokrattavia viljelypalstoja sekä näytepalstoja, joissa esitellään lääkeyrttejä, värjäyskasveja, perinneperennoja, kesäkukkia ja perhostarhaa. Alueella myös kaksi mehiläispesää, ja citykanojen kasvatustakin toivotaan.
Vuonna 1978 perustetun Hyötykasviyhdistyksen toiminnan ydin on perustajansa, professori ja kasvitutkija Toivo Rautavaaran, tavoitteiden mukaan solmia uudelleen yhteydet luontoon. Kasvien tarjoama hyöty nähdään yhdistyksen ideologiassa moninaisena: ravinnon lisäksi kasveja voi hyödyntää vaikkapa esteettisessä, lääkinnällisessä tai terapeuttisessa mielessä. Viljeltyjen kasvien lisäksi yhdistys opastaa käyttämään myös luonnossa villinä kasvavia kasveja.
– Meille kaikki kasvit ovat hyödyllisiä. Rikkakasvit ovat vain kasveja väärässä paikassa, kuvailee toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju yhdistyksen filosofiaa.
Kokeiluja ja
perinteiden vaalimista
Juhannukseen mennessä kaikki kasvatettava pitäisi olla jo istutettuna maahan. Hyötykasviyhdistyksen näytepalstalla monivuotiset kasvit, kuten raparperi, ruohosipuli ja yrtit antavat jo satoa. Joka vuosi palstalla kokeillaan myös uusia erikoisuuksia, ja tänä kesänä tarkkaillaan uuden amaranttilajikkeen eli revonhännän sopeutumista Suomen oloihin. Maukas amarantti on Kreikassa yleinen hortan eli kasvimuhennoksen aines, jota käytetään pinaatin tapaan.
Tämän kesän uusina lajikkeina viljellään myös skotlantilaisia herkkuperunoita sekä erikoistomaatteja, kuten Zuckertraube-kirsikkatomaattia ja keltaista Yellow submarin -lajiketta. Uutuuksien kokeilu on aina jännittävää puutarhureille.
– Tomaateissa makujen ja muotojen kirjo on valtava, huomioi Laaksoharju.
Annalasta löytyy myös paljon vanhaa ja perinteikästä. Hyötykasviyhdistys vuokraa Helsingin kaupungin omistuksessa olevan, alunperin kauppaneuvos Gustaf Waseniuksen 1800-luvulta peräisin olevan kartanon tiluksia. Wasenius oli edistyksellinen puutarhaihminen, joka rakennutti Annalaan myös talvikasvatushuoneen eli orangerian.
Vuodelta 1844 peräisin oleva orangeria on osittain luonnonkiveen rakennettuna Suomessa harvinainen kasvihuone, jossa vaalitaan vanhanajan pelargoneja ja muita arkoja kasveja. Vanhimpien pelargonien historia ulottuu yli sadan vuoden taakse, ja kukat on usein nimetty alkuperänsä mukaan. Esimerkiksi Muolaa-niminen pelargoni on pistokkaana kulkeutunut Annalaan samannimisestä pitäjästä talvisodan aikaisesta Karjalasta.
Alkuperäinen kasvi jäi Muolaaseeen, kun Autio-nimisestä talosta lähdettiin evakkoon vuonna 1944. Muolaa-kukasta otettuja pistokkaita kulkeutui evakkoretken myötä Turun seutuville ja myöhemmin myyntiin Someron torille. Kirjeiden kautta on selvinnyt, että rintamalta perääntynyt, Autio-talossa majoittunut sotilas oli hoitanut kastelemalla Muolaa-pelakuuta. Tiedossa ei ole, selvisikö alkuperäinen kukka sodan melskeistä, mutta ainakin pistokkaana se vielä elää Annalan kokoelmissa.
Annalan piha-aluetta ympäröivät vanhat ruusupensaat sekä harvinaiset syreenilajikkeet, kuten kerrannaiskukkainen Lemonei-syreeni ja Suomen ensimmäiseksi historiallisen puutarhan tunnuskasviksi valittu jalosyreeni, joka tunnetaan lajikenimellä A20.
Villiyrteistä
prosessoimatonta vihervoimaa
Kasviharrastus elää nyt nousukautta, ja Hyötykasviyhdistyksen kesäisissä tiistain teemailloissa syvennytään harrastuksen eri puoliin. Maksuttomissa tapahtumissa asiantuntijat ja harrastajat jakavat tietojaan vaikkapa yrttien vaikutuksista, kasvivärjäyksestä, kukkien sidonnasta ja kompostoinnista. Villiyrttibuumin nosteessa perehdytään myös luonnonvaraisten kasvien hyötykäyttöön.
Kasvien lääkinnälliset vaikutukset ovat olleet pitkäaikaista perinnetietoa, josta on viime aikoina saatu myös tieteellisiä todisteita. Huomattava osa nykyisten apteekkituotteiden raaka-aineista on peräisin luonnosta, ja kasvien hoitavia ominaisuuksia kannattaa hyödyntää myös suoraan maastosta.
Taina Laaksoharju suosittaa erittäin c-vitamiinipitoista vuohenputkea väsymyksen poistoon. Poimulehdellä on munuaisia ja virtsateitä puhdistava vaikutus, ja sitä pidetään erityisesti naisten hormonitoimintaa tasapainottavana kasvina. Nokkosessa on huomattavasti enemmän rautaa kuin vaikkapa pinaatissa, ja nokkosesta saadaan hyvää satoa läpi kesän niittämällä puskia aina uutta kasvustoa varten.
– Nokkosen siemenet ovat todellista voimaruokaa. Nuoret villiyrtit soveltuvat syötäväksi sellaisenaan, mutta vanhempana ne kannattaa kevyesti ryöpätä, Laaksoharju neuvoo.
Yrtit soveltuvat hyvin myös parvekeviljelyyn, sillä ne pärjäävät vähemmällä auringolla kuin satoa tuottavat kasvit. Yllättäen parvekkeella voi viljellä vaikkapa mansikkaa amppelissa ja perunaa säkeissä. Parvekkeen seinäpintaa kannattaa hyödyntää myös erilaisten papujen, kuten köynnösmäisesti kasvavan salkopavun kasvatuksessa.
Luonnonmukaista
viljelyä monimuotoisesti
Hyötykasviyhdistys on noin seitsemän tuhannen jäsenen valtakunnallisesti toimiva kasviharrastajien joukko. Innokasta vapaaehtoistoimintaa vaaliva jäsenistö jakaa kokemuksiaan kasveista, vaihtaa kasveja keskenään sekä pitää huolta Annalan näytepalstojen kitkemisestä ja kastelusta.
Voittoa tuottamattomalla yhdistyksellä on siemeniä ja muita puutarha-alan tuotteita talvisaikaan myyvä Alku & Juuri -puoti Helsingin Töölössä. Jäsenien puutarha-alan kysymyksiin vastataan arkipäivisin puhelinpalvelun kautta. Yleisimmät kysymykset koskevat luonnonmukaisen viljelyn periaatteita, kuten kate- ja vuoroviljelyä.
– Meille on sydämen asiana kasviviljelyn monimuotoisuuden edistäminen, ja olemme monokultuuria vastaan. Usean lajin kasviyhteisöissä kasvit parhaimmillaan tukevat toisiaan.
Laaksoharju kannustaa puutarhureita kompostoimaan, jolloin omaa pihaa voidaan hyödyntää humuksen muodossa, eikä keinolannoitteita tarvita. Kasvien hoidossa on tärkeää välttää liiallista lannoitusta, jolloin estetään ylimääräisten nitraattien muodostuminen kasveihin. Hyvä humus syntyy vaikkapa laittamalla rikkaruohoja ämpäriin muhimaan vedessä muutaman päivän ajaksi.
Yhdistyksellä on Helsingissä hallinnoitavanaan seitsemän palsta-aluetta, joilla toimii noin seitsemänsataa viljelijää. Kaupunkiviljely on suosittua, ja vapautuvia palsta-alueita jaetaan vuosittain arpomalla suuren hakijamäärän joukosta.
Kasvi-iloa kaikille
himoharrastajista kokeilijoille
Sosiaalinen media on lisännyt kasvi-innostuksen leviämistä, sillä netin kautta myös kasveista kiinnostuneiden on helpompi löytää sopivia keskustelufoorumeita. Kasvit vetoavat ihmisen tarpeeseen tehdä käsillään jotain merkityksellistä ja nähdä oman työnsä tulos. Puutarhan hoidossa jokainen voi löytää itselleen sopivan muodon – esimerkiksi nuoret miehet ovat viime aikoina kiinnostuneet kasvattamaan chilejä.
– Kursseillamme käy nykyään paljon miehiäkin, ja puutarhakulttuurista on poistunut viherpiipertämisen leima. Lisäksi kaupunkilaiset nuoret perheet ovat kiinnostuneita hyödyntämään puutarhaa. Olisi myös arvokasta tarjota lapsille kokemusta kasvien hoidosta, Taina Laaksoharju huomioi.
Laaksoharjulle kiinnostus kasveihin on kokonaisvaltainen osa jokapäiväistä elämää. Kasvit ovat ilon ja rentoutumisen lähde, ja puutarhurin elämä on joka vuosi erilaista säästä ja kasvuoloista riippuen.
– Kasvien hoitaminen on luovaa ja sosiaalista. Puutarhaterapia on varteenotettavaa myös mielenterveyden hoitomuotona. Kasvit hoitavat hoitajaansa.
uutiskirje 
