Sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto ryhtyi keräämään suomalaiseen hyvinvointiin liittyvää aineistoa jo vuonna 2007.
– Ei minulla mitään kunnianhimoista suunnitelmaa sen käytölle ollut. Koko juttu unohtui, kun väliin tuli satakomitea ja muita asioita, joissa touhusin mukana.
Lehdon aineisto muuttui kirjaksi vasta, kun Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen oli kuullut siitä.
– Hän sanoi, että näistä pitäisi tehdä jotakin.
Ihmisten on päästävä sanomaan
Lehdon maanantaina julkistetussa Markkinat, sosiaaliturva ja yksilön voima -kirjassa pohditaan hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.
Lehto totesi ennen kirjansa julkistustilaisuutta, että Suomessa hyvinvointia on mietitty lähinnä aineellisten kannustimien pohjalta.
– Köyhyysloukkuja on yritetty poistaa ja kehitetty kannustimia, joilla ihmiset pysyisivät pitempään töissä. Hartiavoimin on yritetty jo 10-15 vuotta, mutta se ole riittänyt ainakaan hyvinvoinnin parantamiseksi, Lehto totesi UP-uutispalvelun haastattelussa.
Lehdon mielestä touhu on ollut liian pinnallista ja ylhäältä ohjattua. Hän kaipaa enemmän toimintatapoja, joissa ihminen itsekin pääsisi sanomaan sanansa ja ohjaamaan toimintaa.
– Suurin käytännön ongelma on, ettei meillä osata ajatella hyvinvoinnin syntyvän tekemisestä.
Esimerkiksi lasten pitäisi Lehdon mielestä kokea koulussa, että siellä olo on sitä hyvinvointia. Ei kannata odottaa, että hyvinvointi tulee vasta joskus sitten, kun olen opiskellut itseni ammattiin.
– Myös työelämässä tulee ajatella samalla tavalla. Ei pidä miettiä vain niin, että kun nyt teen tämän, myöhemmin tulee rahaa ja hyvinvointia. Jokaisen päivän pitää tuottaa se hyvinvointi.
Vaikka Lehdon ajatukset saisivat kannatustakin, kaikkea vanhaa ei hänen mielestään pidä unohtaa. Esimerkiksi sosiaaliturvaa tarvitaan tulevaisuudessakin.
– Myös työterveyshuoltoa ja kuntoutusta tarvitaan, mutta hyvinvointiin tarvitaan muutakin.
uutiskirje 
