– Turvallisuuspolitiikan vanhat kysymykset, ne perimmäiset, eivät ole minnekään kadonneet, sanoi tiistaina suulähettiläspäivillä puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Ukrainan kriisi on hänen mukaansa raju muistutus siitä, ettei turvallisuus – kokonaisten kansakuntienkaan – ole itsestäänselvyys tai saavutettu etu edes Euroopassa. Tärkeimpänä tehtävänä Niinistö piti palon laajenemisen estämistä ja sen sammuttamista. Myöhemmin edessä on turvallisuuden rakentaminen uudelleen.
– Suomen kanta Ukrainan tapahtumiin on ollut selvä kriisin alusta alkaen. Tuomitsemme Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin loukkaukset. Olemme olleet mukana asettamassa EU:n pakotteita Venäjään vaikuttamiseksi. Emme me voi jäävätä itseämme vastuusta sen suhteen, millaisin periaattein ristiriitoja Euroopassa ratkotaan. Emmekä voisi vain jäädä varjelemaan omia käytännön etujamme, kun yhteisiä arvojamme rikotaan, Niinistö perusteli Suomen osallistumista EU:n Venäjä-pakotteisiin.
– Me edustamme länttä ja läntistä arvopohjaa. Mutta ulkopolitiikkamme ei voi olla yksin kantojen ja periaatteiden eri suuntiin ilmoittelua. Lisäksi on tarpeen miettiä, mitä halutaan ja voidaan tehdä käytännössä. Ja sitten on myös yritettävä tehdä se.
Diplomatia on välttämätöntä
Niinistö piti selvänä keskusteluyhteyksien ylläpitämistä eri toimijoiden välillä.
– Eihän se ole mitään muuta kuin diplomatiaa. Ja diplomatia on välttämätöntä, jos eri osapuolten näkemyksiä ja toimia halutaan kriisin keskellä käsittää. Ja se on väistämätöntä, jos askeleita kohti rauhanomaista ratkaisua aiotaan ottaa. Tämä oli toissaviikkoisen Venäjän ja Ukrainan matkani lähtökohta. Tietenkään emme ole tehneet tai tee tätä työtä yksin, vaan osana kokonaisuutta. Toimintamme tukee laajempia kansainvälisiä pyrkimyksiä konfliktin ratkaisemiseksi.
Kriisin liennyttämiselle on tiettyä pohjaa, mutta tilanne voi pahentuakin, presidentti arvioi ennen kuin Ukrainan ja Venäjän presidentit tapaavat myöhemmin tiistaina Minskissä.
lehti 