Ensimmäinen työssä tylsistymisen yleisyyttä suomalaisilla työpaikoilla tarkastellut tutkimus osoittaa, että kokemus ei kosketa pelkästään suorittavan työn tekijöitä, vaan sitä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla.
Työssä tylsistymisen oli yhteydessä muun muassa työntekijän itsearvioituun terveyteen sekä työpaikan vaihtoaikeisiin. Työterveyslaitoksen yhteistyössä Utrechtin yliopiston kanssa toteuttama tutkimus kattoi 87 suomalaista organisaatiota ja yli 11 000 työntekijää. Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa Journal of Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.
Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Mikäli kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen.
Nuoret odottavat haasteita
Työssä tylsistymisen on ajateltu perinteisesti koskevan vain liukuhihnamaista suorittavaa työtä, mutta tutkimuksen mukaan sitä koetaan myös valkokaulustöissä ja luovilla aloilla. Tulosten mukaan eniten tylsistymistä esiintyi kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevillä, mutta myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Vähiten työssään tylsistyivät terveydenhuollossa ja opetusalalla työskentelevät.
Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät.
Myönteistä oli kuitenkin se, että tylsistymistä esiintyi suhteellisen harvoin.
– Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija Lotta Harju Työterveyslaitoksesta.
– Haastavimmat tehtävät voivat kasaantua kokeneemmille työntekijöille. Tämä voi alentaa nuorempien työntekijöiden motivaatiota, jos he kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta näyttää ja kehittää osaamistaan, Harju sanoo.
Tylsistyminen lyhentää työuraa
Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin.
Työssä tylsistymiseen ei ole aiemmin kiinnitetty juurikaan huomiota, vaikka se aiheuttaa pahoinvointia. Pahoinvointi voi jäädä huomaamatta, sillä se ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös työurien pituuteen.
Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Innostuksen Spiraali (INSPI) -tutkimus- ja kehittämishanketta, jossa selvitetään työn imun ja työhön leipääntymisen yleisyyttä ja keskeisiä työn voimavaroja suomalaisilla työpaikoilla sekä näiden yhteyksiä työn tuottavuuteen. Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Valtion työsuojelurahasto sekä TEKES.
uutiskirje 
