Nykyinen opintotuki tuli voimaan 20 vuotta sitten syksyllä 1994. Opintotuen saajia on vuosittain yli 300 000 ja suurelle osalle heistä se on tärkein tulonlähde usean vuoden ajan.
Kuluneen 20 vuoden aikana opintotukeen käytettävät varat ovat pienentyneet. Viime vuonna valtion opintotukimenot olivat 784 miljoonaa euroa. Kuluttajahintaindeksillä korjattu vuoden 1995 luku on 795 miljoonaa euroa. Kelan johtavan tutkijan Pertti Honkasen mukaan yksi syy on se, että opintotukea saavien opiskelijoiden lukumäärä on huippuvuosiin verrattuna pienentynyt.
Tärkeämpi syy on se, ettei opintotukea ennen tätä syksyä sidottu indeksiin. Opintotukea on tosiasiassa leikattu pitämällä lain euromäärät ennallaan, Honkanen kirjoittaa Kelan tutkimusblogissa.
Harvakseen tehdyillä tasokorotuksilla on hänen mukaansa lähinnä palautettu opintotuen aikaisempi reaaliarvo tai hillitty reaaliarvon laskua.
Honkasen mukaan opintotuki ei vieläkään kaikilta osin vastaa reaaliarvoltaan vuoden 1994 syksyn tasoa,vaan korkeakouluopiskelijan täysimääräisen opintorahan ja asumislisän summan reaaliarvo on noin 80 euroa jäljessä vuoden 1994 tasosta. Valtion takaamaa opintolainaa on kuitenkin korotettu hintojen nousuvauhtia reippaammin.
Honkanen huomauttaa nyt voimaan tulleen indeksisidonnaisuuden hillitsevän opintotuen reaaliarvon hiljaista rapautumista, mutta sidonnaisuus koskee vain itse opintorahaa, ei asumislisän ylärajaa eikä opintotukilaissa olevia tulorajoja.
”Sitä paitsi ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvä osittainen indeksijäädytys koskee myös opintotukea. Ensi vuoden syksylle on luvassa vaatimaton 0,4 prosentin indeksitarkistus opintorahoihin, joten tässä vaiheessa on jälleen luvassa opintotuen, ja itse opintorahankin reaaliarvon supistumista”, Honkanen kirjoittaa.
uutiskirje 
