Ajatuspaja Liberan maanantaina julkaiseman analyysin mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt koko 2000-luvun suhteessa Saksaan. Tällä hetkellä muutos on jo yli kaksikymmentä prosenttia saksalaisten eduksi.
Liberan tutkimusjohtaja Anders Ekholmin mukaan kustannuskilpailukykyä voi parantaa vain laskemalla työn hintaa tai nostamalla tuottavuutta. Jälkimmäistä hän pitää käytännössä mahdottomana. Käytännössä vaihtoehdot ovat ”työttömyysdevalvaatio” ja ulkoinen devalvaatio.
Ekholmin mukaan Irlanti teki noin kahdenkymmenen prosentin työttömyysdevalvaation vuosina 2008–2013. Kun Saksan kustannuskilpailukyky samalla heikkeni noin kymmenen prosenttia, Irlannin kustannuskilpailukyvyn menetys suhteessa Saksaan vuosina 2000–2013 kutistui noin kymmeneen prosenttiin. Irlannin työttömyys kuitenkin lähes kaksinkertaistui kahteentoista prosenttiin vuonna 2009 ja kohosi jopa viiteentoista prosenttiin vuonna 2012, vaikka on nyt laskenut ”vain” yhteentoista prosenttiin.
Työttömyysdevalvaatio käynnistymässä?
Ekholmin työttömyysdevalvaatioksi kutsumassa ilmiössä työnsä säilyttäneiden kansalaisten ostovoima säilyy lähes muuttumattomana samalla kun työnsä menettäneet luopuvat suurimmasta osasta ostovoimastaan. Työttömyysdevalvaatio laskee lisäksi työn määrää ja rasittaa siten kansantalouden kasvua.
Hän kirjoittaa analyysissä Työttömyysdevalvaatio – Suomi tienhaarassa , että Suomessa todistetaan parhaillaan työttömyysdevalvaation ensiaskeleita, työttömyyden noustua reiluun kahdeksaan prosenttiin ja kansantalouden ilmeisesti jo supistuessa.
”1990-luku kalpenee”
”Kahdenkymmenen prosentin sisäinen devalvaatio Suomessa on edellä mainituista syistä näkymä, jonka rinnalla 90-luvun alun laman pahimmat muistot kalpenevat”, jatkaa Ekholm.
Ekholmin mukaan työttömyysdevalvaation ainoaksi vaihtoehdoksi – euron devalvaation toivomisen lisäksi – jää vapaasti kelluvan kansallisen valuutan palauttamien. Suomen kansallisen valuutan arvo heikkenisi oletettavasti parikymmentä prosenttia suhteessa euroon, mikä välittömästi kohentaisi kustannuskilpailukykyä vastaavasti suhteessa sekä eurotalouksiin että euroalueen ulkopuolisiin kansantalouksiin.
”Kansallisen valuutan palauttamiseen liittyisi toki merkittäviä taloudellisia ja poliittisia kustannuksia – mutta kohtalomme olisi näin omissa käsissämme.”
uutiskirje 
