Akateeminen työttömyys ja erityisesti tohtorien työttömyys on kasvanut jyrkästi viime kuukausien aikana. Elokuussa työnhakijana oli 912 työtöntä tohtoria. Lukuun sisältyvät myös lomautetut. Kasvua tässä on viime vuoden elokuuhun 30 prosenttia.
– Tohtorityöttömyys on revennyt uusiin lukuihin: kahden viime vuoden aikana työttömien tohtoreiden määrä on lähes kaksinkertaistunut, toteaa Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja ja Nuorten tutkijoiden työryhmän puheenjohtaja Ulla Aatsinki.
Nuorten tutkijoiden tilanne oli esillä liiton järjestämässä Tiedä oikeutesi -tapahtumassa torstaina Oulussa.
Tohtoreitten tilanteessa huolestuttavaa on myös työttömyyden kesto. Akavan tilastojen mukaan tutkijakoulutuksen saaneilla yli vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat yleisempiä kuin minkään muun koulutuksen saaneilla. Pitkän työttömyyden jälkeen työllistyminen on erityisen vaikeaa.
– Tutkijanura pirstoutuu yhä useammin työttömyysjaksoihin, joiden määrä ja kesto ovat kasvussa. Naistohtoreita työttömyys koskettaa vielä miehiä enemmän. Huolestuttavan kehityksen taustalla näkyy yliopistojen epävarmat työsuhteet, yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisääntyneet yt-neuvottelut, pitkäjänteisen tutkimusrahoituksen niukkuus ja kilpaillun rahoitusosuuden kasvu, Aatsinki listaa.
Aloittain tarkasteltuna eniten työtä vailla on biologian ja biokemian tohtoreita – kaikkiaan 139. Luonnontieteiden alalla on muutenkin paljon työttömiä tohtoreita, kemia (65), fysikaaliset tieteet (46). Vaikeina taloudellisina aikoina tekniikan alan tohtorikoulutuskaan ei takaa työpaikkaa. Eri tekniikan aloilta työttömänä työnhakijana oli 162 tohtoria.
Tieteentekijöiden liitto pitää välttämättömänä, että paraikaa työskentelevä opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkijanuratyöryhmä esittää konkreettisia parannuskeinoja tohtoreitten urapolulle. Työryhmän on tarkoitus miettiä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittämistarpeita nimenomaan tutkijakoulutuksen ja tutkijanuran kehittämisessä.
Viime vuonna valmistui 1 724 uutta tohtoria. Näistä alle kolmannes voi sijoittua yliopistouralle. Tieteentekijöiden liitto ei ymmärrä, miksi koulutuksen merkitystä korostavassa yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä ei osata hyödyntää tohtoreitten laajaa osaamista. Ilmeisesti tilanne ei kohene, koska EK katsoo koordinoimassaan Oivallus-hankkeessa, joka tähtää 2020-luvun elinkeinoelämään, että tohtorikoulutuksen mitoitusta on arvioitava kriittisesti.
uutiskirje 
